Helsingin pitäjäSeurakunta on perustettu jo katolisella ajalla. Oli Helsingin kaupungin anneksina (K.M. kk 1652), jossa oli pitäjänapulainen ja vuodesta 1795 kappalainen. Määrättiin 1851 yliopiston prebendaksi, kunnes se vuonna 1865 tuli omaksi kirkkoherrakunnaksi ja sai ensimmäisen kirkkoherransa 1867. Pitäjän ollessa yliopiston prebendana oli kappalaisella kaksinkertaiset virkavuodet. Sipooseen kuulunut Tuusulan kappeli muodostettiin mm. Helsingin pitäjän osista 1643 ja erotettiin emäseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Helsingin pitäjästä erotettiin 1917 (toteutui 1921) Huopalahti ja vuonna 1919 (toteutui 1.1.1920) Oulunkylä ja Kulosaari omiksi kirkkoherrakunniksi. Sotien jälkeisessä kuntajaossa Helsinkiin liitettiin eteläinen osa, jonne muodostettiin 1953 Helsingin Malmin suomalainen sekä ruotsalainen seurakunta. Malmi jakaantui sittemmin Herttoniemen, Pakilan, Roihuvuoren, Mellunkylän, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakuntiin. Helsingin pitäjän suomalainen seurakunta jaettiin 1966 Helsingin pitäjän (myöh. Tikkurila), Vantaan ja Korson seurakuntiin. Vantaa näistä oli kolminapainen, johon - Suurin osa arkistoa hävitettiin isonvihan aikana. Pappila ja huomattavin osa arkistoa, mm. rippikirjat 1730-68 ja 1797-1805 sekä historiakirjat 1722-1822, paloivat 20/5 1896, kun ne säilytettiin ullakolla. Kirkon katto ja sisustus paloivat jo sitä ennen 7/5 1893. Kirkon pannuhuoneessa sattui tulipalo 1/2 1938; vähäisiä vaurioita. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Ruotsinkielinen nimi
Vanda socken Naapuriseurakunnat Espoo, Helsinki, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Sipoon suomalainen seurakunta, Sipoon ruotsalainen seurakunta
Kylät suomeksi
Kylät ruotsiksi
|
Mikrofilmit | Mikrokortit | Mikrokortit (SVAR) |
Pappisluettelo | HisKi | Mustat kirjat |
Osoite | Rajakartta | Muuta |
Digiarkisto |