Viborgs landsförsamlingErotettu omaksi seurakunnakseen Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunnasta vuonna 1889, toteutunut vuonna 1906. Kyliä on liitetty 1919 perustettuun Vahvialan emäseurakuntaan sekä 1926 Ihantalaan. Vuosina 1924-33 kaupungin esikaupunkialueet liitettiin maaseurakunnasta ja väestön väkiluku pieneni 50 tuhannesta 16'600 henkeen. Ensin liitettiin kaakkoisista alueista ja Karjalan esikaupungissa asunut suomenkielinen väestö (13'000 henkeä). Vuonna 1928 suomalaisen seurakunnan väestö lisääntyi 3 tuhannella hengellä ja 1933 reilulla 11'000 hengellä. Tähän kuului mm. 1932 Uuraan ulkosaaman piiriin kuuluneet saaret. Säiniöön perustettiin 1920-luvulla rukoushuone ja yritettiin saada oma seurakunta perustettua, mikä ei onnistunut, tuomiokapituli hylkäsi anomuksen 1933. Seurakuntaan olisi kuulunut Säiniö, Korpela-Autio, Hämäläinen ja Suurpero maalaiskunnasta, Pienpero Heinjoelta sekä Kuolemajärven pitäjään kuuluneet Järvenpää, Huumola ja Kämärä. Seurakunta lakkautettiin vuonna 1949. Kirkonkirjat (ennen vuotta 1906) kuuluvat Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunnan maaseurakunnan osalle, jota perinteisesti on kutsuttu Viipurin maaseurakunnaksi.
- Dominikaanien luostarikirkko lienee palanut 1477 ja raunioksi 1628. Kirkko paloi jälleen 1654, vahingoittui kaupungin valloituksessa 1710 sekä uudelleen palossa 1738. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]
Namn på finska
S:t Andreae, Heinjoki, Ihantala, S:t Johannes, Jääski, Kuolemajärvi, Nuijamaa, Vahviala, Viborgs lands- och stadsförsamling, Viborgs domkyrkoförsamling, Viborgs stads svenska församling, Viborgs tyska församling
Byar på finska
Byar på svenska
|
Mikrofilmer | Mikrokort | Mikrokort (SVAR) |
Förteckning över präster | HisKi | Svarta böcker |
Adress | Gränskarta | Annat |
Digiarkisto |