Viipurin maaseurakuntaErotettu omaksi seurakunnakseen Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunnasta vuonna 1889, toteutunut vuonna 1906. Kyliä on liitetty 1919 perustettuun Vahvialan emäseurakuntaan sekä 1926 Ihantalaan. Vuosina 1924-33 kaupungin esikaupunkialueet liitettiin maaseurakunnasta ja väestön väkiluku pieneni 50 tuhannesta 16'600 henkeen. Ensin liitettiin kaakkoisista alueista ja Karjalan esikaupungissa asunut suomenkielinen väestö (13'000 henkeä). Vuonna 1928 suomalaisen seurakunnan väestö lisääntyi 3 tuhannella hengellä ja 1933 reilulla 11'000 hengellä. Tähän kuului mm. 1932 Uuraan ulkosaaman piiriin kuuluneet saaret. Säiniöön perustettiin 1920-luvulla rukoushuone ja yritettiin saada oma seurakunta perustettua, mikä ei onnistunut, tuomiokapituli hylkäsi anomuksen 1933. Seurakuntaan olisi kuulunut Säiniö, Korpela-Autio, Hämäläinen ja Suurpero maalaiskunnasta, Pienpero Heinjoelta sekä Kuolemajärven pitäjään kuuluneet Järvenpää, Huumola ja Kämärä. Seurakunta lakkautettiin vuonna 1949. Kirkonkirjat (ennen vuotta 1906) kuuluvat Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunnan maaseurakunnan osalle, jota perinteisesti on kutsuttu Viipurin maaseurakunnaksi.
- Dominikaanien luostarikirkko lienee palanut 1477 ja raunioksi 1628. Kirkko paloi jälleen 1654, vahingoittui kaupungin valloituksessa 1710 sekä uudelleen palossa 1738. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Antrea, Heinjoki, Ihantala, Johannes, Jääski, Kuolemajärvi, Nuijamaa, Vahviala, Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunta, Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, Viipurin kaupungin ruotsalainen seurakunta, Viipurin saksalainen seurakunta
Kylät suomeksi
Kylät ruotsiksi
|
Mikrofilmit | Mikrokortit | Mikrokortit (SVAR) |
Pappisluettelo | HisKi | Mustat kirjat |
Osoite | Rajakartta | Muuta |
Digiarkisto |