Säkkijärvi

Mainitaan vuonna 1541 Viipuriin kuuluvana kappelina. Tuli itsenäiseksi vuonna 1572. Vuosina 1678-84 oli Säkkijärvi Viipurin linnaseurakunnan anneksiseurakuntana ja vuosina 1684-1710 Viipurin toisen lukion prebendana. Uudenkaupungin rauha jakoi seurakunnan kahtia. Ruotsin puolelle jäänyt osa Porvoon lukion prebendana vuosina 1722-30. Säkkijärvestä erotettiin 1917 Ylämaan emäseurakunta ja vuonna 1919 perustettuun Vahvialan kirkkoherrakuntaan liitettiin Säkkijärvestä osia. Säkkijärveläiset siirtyivät evakkoina Satakuntaan, kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Merikarvialle, josta se siirrettiin Porin maalaiskuntaan ja keväällä 1941 Loviisaan ja syksyllä takaisin Säkkijärvelle. Uuden evakuointi vei kirkkoherranviraston 1944 Kemiöön, josta se vuoden 1946 alussa siirrettiin Haminaan ja 1948 Kotkaan.

- Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Lisäksi isonvihan aikana polttivat venäläiset molemmat pappilat ja jälleen samat sekä kirkon sodassa 21/9 1741, jolloin koko kirkon omaisuus ryöstettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi
Säkkijärvi

Kylät suomeksi
Alahäme, Alaoutila, Häsälä, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhutlahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola, Ristsatama, Säämälä, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Väkevälä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala

Kylät ruotsiksi
Alahäme, Alaoutila, Häsälä, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhutlahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola, Ristsatama, Säämälä, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Väkevälä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala