Somero

Porttaan seurakunta jakaantui vuoden 1500 tienoilla kahtia Tammelaan ja Someroon. Somero mainitaan kuitenkin eri pitäjänä jo 1449, joka oli muodostettu Tammelan, Uskelan, Lohjan ja Kiikalan pitäjien osista. Vuosina 1748-1833 toiminut Åvikin lasitehdas rakensi oman kirkon 1798 ja sillä oli oma saarnaaja 1762-1818. Vuonna 1682 perustettiin Somerniemen kappeli, mikä erosi 1917. Somerosta liitettiin Somerniemeen Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suojoen kylä (472 asukasta) 1927 ja Honkaluhdan tila 1934. Somero sai Somerniemeltä Pajulan ulkoviljelykset 1934 sekä jokivarsiniityt 1943. Somerniemi lakkautettiin 1977 ja liitettiin Someroon yhteistaloutena. Kirkkoherranvirastot yhdistyivät 1992 ja papinvirat 1994, jolloin seurakunnassa oli yksi yhteinen kirkkoherra.

- Vanhin osa arkistoa lienee palanut. Kappalaisen pappilassa (Jaatila) paloi yöllä vasten 5 - 6/1 1754 "en boningstuga och en bräklig bod". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Somero

Kylät suomeksi
Häntälä, Harju, Härkälä, Hirsjärvi, Ihamäki, Jaatila, Joensuu, Kärilä, Kaskisto, Kerkola, Kimala, Kivisoja, Kultela, Lammi, Lautela, Mäyrämäki, Ollila, Pajula, Paltta, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli, Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Uusikaskisto, Viluksela, Ylijoki

Kylät ruotsiksi
Häntälä, Harju, Härkälä, Hirsjärvi, Ihamäki, Jaatila, Joensuu, Kärilä, Kaskisto, Kerkola, Kimala, Kivisoja, Kultela, Lammi, Lautela, Mäyrämäki, Ollila, Pajula, Paltta, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli, Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Uusikaskisto, Viluksela, Ylijoki