Rantasalmi
Muodostettu Juvan ja Säämingin pitäjäin osista. Pääsi omaksi kirkkoherrakunnaksi 6.9.1578 oltuaan ainakin vuodesta 1554 Sääminkiin kuuluvana kappelina. Seurakunnassa oli vuodesta 1639 kaksi kappalaisen virkaa, joista toinen sittemmin lakkautettiin. Rantasalmen emäseurakuntaan on aikaisemmin kuulunut:
- Kangaslammen rukoushuonekunta, sai kappelioikeudet 12.3.1869, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 19.10.1894.
- Heinävesi, perustettu rukoushuonekuntana 1744, saanut kappelioikeudet 21.11.1810, erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 18.10.1852.
- Rantasalmen alueella on myöskin Oravin entinen rautatehdas, perustettu n. 1870, joka ei enää ole käynnissä. Kunnallisneuvos Alfred Lundgrenin aloitteesta rakennettiin vuosina 1891-92 tehtaan työväkeä varten rukoussali yhteyteen kansakoulun kanssa ja siinä pidettiin jumalanpalveluksia kerran kuussa, kunnes tehdas hävitettiin.
- Varkauden kirkkoherrakunta perustettiin 1931 tehdasseurakunnan pohjalle, johon liitettiin osia mm. Joroisesta.
- Pappila ja osa vanhinta arkistoa paloi 1803, Oravin rukoushuone 14/4 1919. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Rantasalmi
Naapuriseurakunnat
Enonkoski, Joroinen, Juva, Kangaslampi, Sulkava, Sääminki, Savonlinna-Säämingin seurakunta
Kylät suomeksi
Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Teemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi
Kylät ruotsiksi
Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Teemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi
| |