Piippola

Siikajoen kuuluvana rukoushuonekuntana vuonna 1769 perustettu kirkon valmistumisen myötä, sai saarnahuoneoikeudet 1776. Tuli emäseurakunnaksi Siikajoen kahtiajaossa 1845, jolloin Pulkkila ja vasta perustettu Kestilän rukoushuonekunta liitettiin siihen kappeliksi. Pulkkila oli ollut ensin Salon kappelina vuodesta 1689, sitten liitetty Siikajoen kappeliksi tämän itsenäistyttyä 1689. Pulkkilasta tuli emäseurakunta 1899, jolloin Piippolan seruakunnanosista erotettiin myös Pyhännän emäseurakunta. Kestilän kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1871 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1880.

- Vt. saarnaaja Erik Ganander joutui v. 1798 kerran maantiellä, kun oli matkalla lukukinkerille Tavastkengän eli 'Hämeenkengän' kylään, riitaan majuri Possenin kanssa ja korvasi majurin antaman iskun niin tuntuvasti, että tämä meni tainnoksiin. Luullen tappaneensa majurin, lähti Ganander pakoon kirkonkirjat mukanaan Pietariin, missä sitten oleskeli kirjailijana 3 vuotta. Vihdoin saatuaan tietää, että Possen vielä oli elossa, palasi hän kotimaahan palvellen pappina eri seurakunnissa (Muhoksessa Paavolassa ja Kempeleessä, k. 1815). Mutta kirkonkirjat hävisivät Pietarin tielle ja ovat sanotulta ajalta vieläkin hukassa. Eräässä tilikirjassa on huomautus, että Ganander ja vt. saarnaaja Nils Abram Moliis eivät ole vuosilta 1797 ja 1798 pitäneet mitään tuloluetteloa kirkontuloista. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Piippola

Kylät suomeksi
Kangaskylä, Lamu, Leskelä, Piippola

Kylät ruotsiksi
Kangaskylä, Lamu, Leskelä, Piippola