Nivala

Perustettiin Kalajokeen kuuluvana Pidisjärven rukoushounekuntana 1682. Tuli kappeliksi 1802 ja siirrettiin Haapajärven irrottauduttua Kalajoesta tämän kappeliksi 1838. Emäseurakunnaksi 1868 nimellä Nivala. Seurakunnalla on neljä 1900-luvun jälkipuoliskolla valmistunutta kappelia: Järvikylä (1961), Maliskylä (1965), Karvsoskylä (1972) ja uuden hautausmaan kappeli (1998).

- Nivalan pappila paloi 25.6.1876 (tai luultavasti keväällä). Tuli pääsi irti pitäjänapulaisen asuinrakennuksessa 4/2 1926, mutta saatiin palo rajoitetuksi. Papila paloi perustuksiaan myöden 11/6 1938. Tuli levisi samalla uhaten kirkonkylää, jolloin pitäjänapulaisen pappila syttyi usean kerran tuleen, mutta saatiin se sammumaan alkuunsa. Arkistosta tuhoutui paitsi suuri joukko painotuotteita rippikirjat 1740-57 (vanhimmat), 1782-87 (mutta toinen rippikirja 1784-87 säilyi), syntyneitten luettelot 1825-37, vihittyjen luettelot 1877-80, 1880-1906, kuolleitten luettelot 1825-56, kirkkoneuvoston pöytäkirjat 1813-41, kirkon tilikirja 1722-69 (vanhin), kirkon- ja vaivaisrahaston tilit 1770-83, 1784-1856, kirkonrahaston tilikirja v:sta 1857, tilikirja kirkollisista tuloista 1855-93, viinirahaston tilikirja 1752-1840 ja v:sta 1874, inventariokirja 1827-98, joukko perunkirjoituskirjoja ynnä eräitä vähempiarvoisia asiakirjoja. Vasta palon jälkeen myönsi kunta, mutta ei seurakunta, varoja palossa säilyneitten historiakirjain jäljentämiseksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Kirkollisten rakennusten kokopalo. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Nivala

Kylät suomeksi
Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä

Kylät ruotsiksi
Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä