Mäntyharju

Alkuaan Iittiin kuulunut kappeli, tuli 1595 omaksi pitäjäksi. Vuodesta 1693 toinen puoli kuului Hämeen ja toinen Viipurin lääniin. Haminan rauhan myötä Venäjän raja jakoi seurakunnan konkreettisemmin kahtia, sillä vuosina 1743-1812 papisto asui Ruotsin puolella mutta kirkko oli Venäjän puolella. Pertunmaa perustettiin mm. Mäntyharjun seurakunnan osista eri kirkkoherrakunnaksi 1917, toteutui 1924. Mäntyharjuun kuuluu myös Pankkakankaan rukoushuonekunta, perustettu 1895.

- Kirkon asu säilyi isonvihan aikana, mutta kirkkovalli oli kokonaan rappeutunut ja mädännyt. Pitäjäläiset itse olivat ryöstäneet ja tärvelleet isonvihan aikana pappilan rakennukset. Kappalaisen pappila paloi perustuksiaan myöden 1/6 1928.
- Vanhin historiakirja, joka käsittään syntyneet 1688-98, vihityt 1681-98 ja kuolleet 1681-97, säilytetään Heinolan maaseurakunnan kirkonarkistossa. tämä aikaisin vuosi 1681 ilmoitetaan kirjallisuudessa virheellisesti Heinolan maas:n historiakirjain alkamisvuodeksi. Ne alkavat kuitenkin vasta 1727. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Mäntyharju

Kylät suomeksi
Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Hölttä, Huopola, Hyyrylä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinnilä, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kuortti, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Pärnämäki, Partsinmaa, Pertunmaa, Poitsiniemi, Särkemäki, Saviniemi, Tiilikkala, Toivola, Vanonen

Kylät ruotsiksi
Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Hölttä, Huopola, Hyyrylä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinnilä, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kuortti, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Pärnämäki, Partsinmaa, Pertunmaa, Poitsiniemi, Särkemäki, Saviniemi, Tiilikkala, Toivola, Vanonen