Längelmäki

Oriveteen kuuluneet Längelmän ja Kuoreveden (saarnahuone)kunnat erotettiin itsenäiseksi Längelmän seurakunnaksi 1640. Kuorevedestä tuli samalla Längelmän kappeli. Kappeli erotettiin 1881 omaksi Kuoreveden seurakunnaksi. Vuoden 2007 alusta Längelmäen seurakunnasta länsiosa liitetään Oriveteen ja itäosa Jämsään.

Kirkot

Längelmäen seurakuntaa perustettaessa oli Länkipohjassa saarnahuone eli kirkkotupa. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Karvian kylän pellolle1641, toinen eli nykyinen kirkko 1772 Hakosalmen kylään.

Kirkonkirjat

Kirkon tilit alkavat vuodesta 1645, rippikirjat vuodesta 1701 sekä historiakirjat eli syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot vuodesta 1718.

Pappila

Pappila vuodesta 1642 Hiukkaan kylässä.

- Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Jac. Tengströmin teoksessa (Afhandling om presterliga tjenstgörningen och aflöningen i Åbo II, s. 551), sanotaan kappalaisen pappilasta: "men alla dertill hörande Charton och Handlingar skola vara i någon vådeld förlorade". Tieto kirjallisuudessa, että historiakirjat alkaisivat 1640 tarkoittaa arvatenkin seurakunnan kirkkoherrakunnaksi tulovuotta! [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Namn på finska
Längelmäki

Byar på finska
Attila, Eräsjärvi, Eräslahti, Eväjärvi, Hakosalmi, Hiukkaa, Kalkku, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Korpi, Kuusjärvi, Kylänoja, Länkipohja, Löytäne, Maunus, Mulkoila, Pääskylä, Piittala, Puharila, Raidisto, Rämesalo, Ristijärvi, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Västilä, Vilkkilä, Vinkiö

Byar på svenska
Attila, Eräsjärvi, Eräslahti, Eväjärvi, Hakosalmi, Hiukkaa, Kalkku, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Korpi, Kuusjärvi, Kylänoja, Länkipohja, Löytäne, Maunus, Mulkoila, Pääskylä, Piittala, Puharila, Raidisto, Rämesalo, Ristijärvi, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Västilä, Vilkkilä, Vinkiö