Elimäki

Vuodesta 1640 oli Pyhtään anneksana. Turun rauhan myötä 1743 Pyhtää jäi Venäjälle ja Elimäki Ruotsin puolelle, niin seurakunta liitettiin 1748 Loviisan uuteen kirkkoherrakuntaan sen anneksana, jota vastoin Loviisan kirkkoherra palkkasi tänne virallisen apulaisen. Seurakunta erotettiin Anjalan kanssa vuonna 1863 Loviisasta omiksi kirkkoherrakunniksi, kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Vanha kappalaisen virka lakkautettiin samalla. Iitin seurakunnan Kuukso, Oivonoja ja Kukonoja anoivat liittämistä Elimäkeen, mikä toteutui 1937 ja 1970 liitettiin vielä yksi tila Iitistä.

- Arkiston vanhimmat asiakirjat ovat sota-aikoina tuhoutuneet. Pappilassa oli tulipalo 1758. Kappalaisen virkatalo syttyi palamaan 7/5 1922, mutta tuli saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Tarkastuksessa 1887 määrättiin kuulutuksen v:sta 1723 poltettaviksi, mikä myös tapahtui. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi
Elimäki

Kylät suomeksi
Haapala, Hämeenkylä, Hongisto, Huitila, Joensuu, Jokela, Kesola, Koskisto (Teutkoski), Mäkiselkä, Mettälä, Mettuoli, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Naaraoja (Naara), Nappa, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Takamaa, Teuronen, Värälä, Villikkala, Vilppula

Kylät ruotsiksi
Haapala, Hämeenkylä, Hongisto, Huitila, Joensuu, Jokela, Kesola, Koskisto (Teutkoski), Mäkiselkä, Mettälä, Mettuoli, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Naaraoja (Naara), Nappa, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Takamaa, Teuronen, Värälä, Villikkala, Vilppula