Laukaa

Rautalammin emäseurakuntaan kuulunut kappeli vuodesta 1593. Itsenäinen vuodesta 1628. Laukaasta liitettiin osia 1639 perustettuun Saarijärven emäseurakuntaan. Jyväskylän rukoushuonekunta perustettiin 1660, muodostettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin 1856 itsenäiseksi emäseurakunnaksi; myös Jyväskylän vuonna 1837 perustettu kaupunki siirtyi tässä jaossa pois. Sumiainen perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, sai kappelin oikeudet 1842 ja muodostettiin emäseurakunnaksi 1896; Sumiaseen oli liitetty osia myös Laukaasta, Saarijärvestä, Rautalammesta ja Viitasaaresta. Rautalampeen kuulunut Hankasalmen kappelin irrottua emäseurakunnasta 1860 siihen liitettiin osia mm. Laukaasta. Äänekosken ja Toivakan emäseurakuntiin liitettiin myös osia Laukaasta 1900-luvun alussa. Seurakunnan toinen kirkko sijaitsee Lievestuoressa (1983). Lisäksi Vihtavuorella on kappeli (1977). Seurakunta onkin jakaantunut kolmeen piiriin: Pohjois-Laukaa, Vihtavuori-Leppävesi ja Lievestuore.

- Kappalaisen Isak Svanstrupen oma tila, Kuhankosken rannalla sijaitseva Harhala, tuli 1683 virkataloksi, mutta sen oli tulipalo hävittänyt. Isonvihan aikana kirkko kärsi vaurioita. Kirkon poltti mielipuoli 20/8 1831. Arkiston vanhin osa on palanut. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Namn på finska
Laukaa

Byar på finska
Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori

Byar på svenska
Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori