Kuopio landsförsamling

Perustettiin Juvan kappeliksi 1549, tuli emäseurakunnaksi 1552. Kuopion kaupungin perustamisen myötä 1776 seurakuntana oli yhdistetty Kuopion kaupunki- ja maaseurakunta. Tuomiokapituli sijaitsi Kuopiossa 1851-1900.

Kuopiosta ovat eronneet ennen pitäjän kolmijakoa 1899:

• Iisalmi erotettiin 1627 Kuopiosta emäseurakunnaksi
• Leppävirta erotettiin 1639 emäseurakunnaksi.
• Nilsiä perustettiin 1738 rukoushuonekunnaksi ja tuli kappeliksi 1769.
• Maaningan kappeli perustettiin 1765 ja erosi emäseurakunnaksi 1862
• Karttulan kappeli perustettiin 1769 ja erosi kirkkoherrakunnaksi 1871
• Tuusniemi perustettiin 1781 maa- ja kaupunkiseurakunnan kappeliksi ja irrotettiin 1855.

Toinen kappalaisista asui Vehmersalmella vuodesta 1859, näin sinne rakennettiin 1865 rukoushuone. Vuonna 1899 seurakunta jakaantui kolmeen osaan kaupunkiin, maaseurakuntaan ja Vehmersalmeen. Lisäksi seurakunnan osia liitettiin Nilsiästä erotettuun Muuruveden emäseurakuntaan. Maaseurakunnan Kasurilan kylistä muodostettiin vuonna 1908 Kasurilan eli Siilinjärven kirkkoherrakunta, johon liitettiin myös Nilsiän ja Maaningan kyliä. Riistaveden emäseurakunta muodostettiin maaseurakunnan ja Tuusniemen seurakunnan osista 1917. 1920-luvulla oli useita pieniä seurakuntahankkeita, joista pisimmälle pääsi Vehmasmäen päätös irrottautua itsenäiseksi seurakunnaksi 1921; hanke raukesi neljä vuotta myöhemmin haluksi irrottautua Vehmasmäen tai Kurkimäen kunnaksi, mikä sekään ei lopulta toteutunut.

Kaupungin paisuessa esikaupunkiasutusta liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin 1942 ja lopulta Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, paitsi Kehvon, Väänälänrannan ja Kehvonsalon kylät, jotka päättivät liittyä Siilinjärven kuntaan. Maaseurakunta yhdistyi Kuopion seurakuntayhtymään nimellä Kuopion Kallaveden seurakunta.

Kuopion kirkko oli yhteinen maa- ja kaupunkiseurakunnalla ja sijaitsi kaupungin maalla. Vanha puukirkko rakennettiin 1722-30 ja purettiin 1820-luvulla. Seuraava kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1803-14. Arkkitehtinä lienee ollut Jakob Rie, jonka nimi on kaiverrettu pääkäytävän erääseen kiveen. Vuonna 1873 varustettiin kirkko kuparikatolla.

- Venäläiset lienevät polttaneet kirkon n. 1604-1613; se lienee sattuneen n. 1611. Venäjän karjalaiset polttivat kirkon 1630, ukkosentuli 6/8 1719. Pappila oli suurimmalta osalta palanut isonvihan aikana (ei n. 1722). Kappalaispappilaa olivat venäläiset ryöstäneet. Huhtik. tai toukok. alussa 1860 paloi 2. kappalaiselle vuokra-asunnoksi rakennettu vastavalmistunut asuinrakennus Vehmersalmen rannalla Soisalon mantereen puolella. Kappalainen sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes seurakunta rakensi hänelle varsinaisen pappilan Huttujärven rannalle Putroniemen kylässä. Tämä pappila siirrettiin 1894 Vehmersalmen kylään oman virkatalon maalle, missä se nyt on Vehmersalmen pappilana. - [Nils] Agander [1789-1803] har så förestått Kuopio, at han bordt derifr. afsättas, men ej befordras. Vid Biskops-visitation yppades, hvad jag förut visste, at han ej ens fört några Kyrko-böcker." [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

HUOM! Kirkonkirjat (ennen vuotta 1899) kuuluvat Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan maaseutualueelle, jota on kutsuttu Kuopion maaseurakunnaksi.