Kristiinankaupungin kaupunkiseurakunta

Lapväärtin kappelina kaupungin perustamisesta vuonna 1649 vuoteen 1897, jolloin seurakunta itsenäistyi. Seurakunta oli yhdistetty kaupunki- ja maaseurakunta, joilla molemmilla oli omat kirkonkirjansa. Vuodesta 1920 seurakuntaa kutsuttiin Kristiinankaupungin ja Tiukan seurakunnaksi. Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin, joka jakaantui suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.

- Kirkko paloi 16/6 1697. Ristiinan kirkon hyväksi kannettiin 7/12 1700 kolehti. Venäläiset ryöstivät kirkon 1714. Kirkonarkiston ja kirkon omaisuuden viemisestä isonvihan aikana Ruotsiin ja sen saapumisesta elok. 1714 Tukholmaan sekä sen harhailusta Västervikiin, Strängnäsiin ja takaisin Tukholmaan 1716, jossa sen hävitti paon aikana kaupungin pormestariksi nimitetty Johan Mathlien. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935). Walter Sjöblom: Kristinestads historia (Kristinestad 1915, ss. 263-64 ja 407)]

Ruotsinkielinen nimi
Kristinestads stadsförsamling