KemiöSuomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi. Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917. - Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Ruotsinkielinen nimi
Angelniemi, Dragsfjärd, Särkisalo, Halikko, Karuna, Parainen, Perniö, Sauvo, Västanfjärd, Paraisten suomalainen seurakunta, Paraisten ruotsalainen seurakunta
Kylät suomeksi
Kylät ruotsiksi
|
Mikrofilmit | Mikrokortit | Mikrokortit (SVAR) |
Pappisluettelo | HisKi | Mustat kirjat |
Osoite | Rajakartta | Muuta |
Digiarkisto |