Kaarina

Suomen vanhimpia seurakuntia, jolla oli oma kirkkoherra jo 1309. Seurakunta oli vuosina 1616-1812 Turun Tuomiokirkon Ruotsalaisen seurakunnan anneksana eli tytärseurakuntana ja vuosina 1812-30 Turun akatemian suomenkielisenä prebendana. Professori-kirkkoherra asui Kaarinassa. Kakskerran kappeli piti erottaa Kaarinasta 1693 mutta toteutui vasta 1858. Rantakulma sai oman rukoushuoneensa 1938. Kuusiston seurakunta liitettiin 1954 Kaarinan seurakuntaan. Kaarinan seurakunta jakaantui 1990 kahtia, jossa Turun kaupungin puoleinen sai Kaarinan vanhan keskiaikaisen Pyhän Katariinan kirkon ja nimen Katariinan seurakunta. Kaarinan kunnan puoleinen alue sai kirkokseen Hovirinnan seurakuntakeskuksen, joka oli valmistunut 1980. Saman kahtiajaon yhteydessä Kaarinasta siirrettiin Maarian seurakuntaan osia Aurajoen pohjoispuolelta.

- Kirkko paloi mahdollisesti vitaliveljesten hävittämänä 1396 ja pantiin jälleen kuntoon vasta vuoden 1443 jälkeen. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys V. Genos 5(1934)]

Ruotsinkielinen nimi
S:t Karins

Kylät suomeksi
Hovirinta, Hulkkio, Ilpoinen, Kairinen, Kausela, Kurala, Ladjakoski, Lauste, Littoinen, Nummi, Rauhalinna, Rauvola, Ravattula, Vähä-Heikkilä, Voivala, Ylikylä

Kylät ruotsiksi
Hovirinta, Hulkkio, Ilpoinen, Kairinen, Kausela, Kurala, Ladjakoski, Lauste, Littoinen, Nummi, Rauhalinna, Rauvola, Ravattula, Vähä-Heikkilä, Voivala, Ylikylä