Joensuu

Pielisjoen suun tienoilla asuneet asukkaat kuuluivat Liperin seurakuntaan ja sittemmin sen Kontiolahden kappeliin, joka itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1874. Hallintoon valittiin edustajia myös Pielisensuusta ja Joensuusta. Viimemainitun tultua kaupungiksi vuonna 1848 se anomuksestaan sai oman saarnaajan A. F. Alander'in Kiteeltä. Alanderin poislähtiessä vuonna 1866 Joensuusta tuli Liperin kaupunkiseurakunta ja edelleen Kontiolahden kaupunkiseurakunta, kun tämä itsenäistyi 1874. Erikseen on mainittava Utran teollisuuskeskuksen hengellinen aktiivisuus alkaen 1860-luvulta. Tämä huipentui vuosisadan vaihteeseen mennessä oman kirkon ja saarnaajan P. A. Moberg'in (1896-1905) saamiseen. Toiminnan hiljennyttyä Utra jäi aluksi Kontiolahden hoitoon ja myöhemmin (1912) määrättiin muodostetun Pielisensuun seurakunnan osaksi. Joensuun seurakunta itsenäistyi vuonna 1918 (päätös 1912). Pielisensuun seurakunta itsenäistyi vuonna 1915 (päätös 1912), liitettiin Joensuuhun vuonna 1954, astui voimaan 1.1.1956. Pielisensuusta liitettiin näin Pielisjoen länsipuoliset alueet Joensuuhun ja Pielisensuu jäi toimimaan itsenäisenä Joensuun seurakuntana. Joensuusta erotettiin 1.1.1983 Rantakylän seurakunta (Mutala, Rantakylä ja Utra), joka on Pielisensuun tavoin yhteistaloudessa Joensuun kanssa.

Joensuun järjestyksessä kolmas kirkko valmistui vuonna 1903 (J. D. Stenbäck), Pielisensuun kirkko vuonna 1960 (V. Larkas), Utran kirkko vuonna 1895, Rantakylän kirkko 1981 (V. Martikainen), Mutalan kirkko 1965 (A. O. Laiho) sekä Noljakan kirkko 1997 (Veijo ja Ari-Jukka Martikainen). Joensuu kuuluu Kuopion hiippakuntaan.

Ruotsinkielinen nimi
Joensuu