IittiMuodostettu 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden pitäjien osista. Iittiin kuuluivat myös Valkealan (1614-40) ja Mäntyharjun kappelit (vuoteen 1595), jotka sittemmin muodostuivat eri pitäjiksi. Iitin itsenäistymishanke oli vireillä jo 1515, mutta keskeytyi Tukholman verilöylyn 1520 ja sitä seuranneen vapaussodan johdosta. Uudenkaupungin rauhassa Hämeeseen kuulunut Iitti liitettiin Kymenkartanon lääniin ja 1830-luvulta 1900-luvun puoliväliin Iitti on ollut Uudenmaan läänin koillisnurkassa, jolloin se liitettiin Kymen lääniin. Iitin pohjoisosasta, Vesikansan osasta määrättiin perustettavaksi Jaalan kappeli vuonna 1810, jota ei kuitenkaan pantu toimeen. Jaala erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873, mikä toteutui 1906; omia kirkonkirjoja Jaalassa on alettu pitää vuodesta 1876. Iitin itäosista (Kuusaanmaa, puolet Keltistä, 4/5 Pilkanmaasta) on lohkottu alueita 1921 perustettuun Kuusankosken kuntaan, seurakunta oli jo 1918. Pilkanmaan mm. Töyrylän tila ja Keltti (yht. 643 asukasta) liitettiin pitkällisten (1923-31) neuvottelujen myötä Kuusankoskeen. Raja tarkastettiin vielä 1956, ja loput enklaavit liitettiin Kuusankoskeen. Osa Kimolan kylää liitettiin Jaalaan 1922. Kuukso, Oivonoja ja Kukonoja anoivat liittämistä Elimäkeen, mikä toteutui 1937. Vuolenkoskelle rakennettiin oma kappeli 1965 jo vuonna 1930 käyttöönotetun hautausmaan viereen. - Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin ja arkisto hävitettiin. Kappalaisen pappila paloi 11/7 1900. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)].
Ruotsinkielinen nimi
Iittis Naapuriseurakunnat Artjärvi, Elimäki, Heinolan maaseurakunta, Lapinjärven suomalainen seurakunta, Lapinjärvi, Mäntyharju, Nastola, Orimattila, Valkeala
Kylät suomeksi
Kylät ruotsiksi
|
Mikrofilmit | Mikrokortit | Mikrokortit (SVAR) |
Pappisluettelo | HisKi | Mustat kirjat |
Osoite | Rajakartta | Muuta |
Digiarkisto |