Sordavala ortodoxa församlingSortavalaan tuli ensimmäiset ortodoksisaarnaajat jo ennen vuotta 1000 ja Valamon perustamisen jälkeen luostari on toiminut vaikuttajana. Pyhättöjä tiedetään olleen Riekkalan saaren tietämillä, jonne kohosi pyhän Nikolaoksen kirkko (rakennettu uudelleen 1891) ja Sortavalan kaupunki aikanaan. Miikkulan kirkon rakentamisen myötä 1681 kirkkoherrakuntaan ovat kuuluneet Otsoisten, Kiteen, Suistamon, Möntsölän, Impilahden ja Suojärven kappelit. Sortavalassa oli 1900-luvun vaihteessa kaksi ortodoksista suuntausta, venäläismielinen venäläis-katolinen sekä kreikkalais-katolinen, josta tuli vallitseva itsenäisyytemme alussa. Kreikkalaiskatolisten saatua toisen valtiokirkon aseman, Sortavalaan muodostettiin Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virallinen keskus 1925. Sortavalaan perustettiin 1918 suomenkielinen pappisseminaari. Seurakuntaan ovat kuuluneet seuraavien pitäjien ortodoksit: Sortavala, Sortavalan mlk, Ruskeala, Harlu, Uukuniemi, Jaakkima, Lahdenpohja ja Lumivaara. Seurakunnan pääkirkko oli 1873 valmistunut Pietarin ja Paavalin kirkko. Lisäksi Rantueella oli kesäkäytössä Miikkulan puukirkko, kaupungissa pieni Pyhän Johanneksen kirkko (vihitty 1932) ja Hympölässä piispan kotikirkko. Rukoushuoneita on ollut maalaiskunnan Otsoisissa ja Jaakkiman Miklissä. Talvisodan aikana kirkkoherra oli Kokkolassa ja jatkosodan aikana seurakunta sijoitettiin Kuopioon. Lakkautuksen jälkeen 1949 toiminta jatkui Jyväskylässä.
- Kirkko poltettiin ennen v. 1685 [sodassa 1656]. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys III. Genos 4(1933)]
Namn på finska
|
Mikrofilmer | Mikrokort | Mikrokort (SVAR) |
Förteckning över präster | HisKi | Svarta böcker |
Adress | Gränskarta | Annat |
Digiarkisto |