Käkisalmen ortodoksinen seurakunta

Vanhimpia kreikkalais-katolisia seurakuntia Suomessa. Jo 1500 Käkisalmen kaupungissa oli katedraalikirkko, pitäjänkirkko sekä kolme luostarikirkkoa: pyhä Johannes Kastajan ja pyhä Nikolain luostarit sekä pyhän Yrjön (Georgin) naisluostari. Luostarit ovat olleet itsenäisiä yhdyskuntia ja lakkautettu aikanaan, Yrjön luostarirakennus tuhoutui viimeistään 1580 ja pyhän Johannes Kastajan luostarin lienee polttanut Herman Fleming 1573 ja tälle paikalle rakennettiin 1740 pieni rukoushuone. Ruotsalaismiehityksen aikana 1580-97 ja 1611-1710 kreikkalais-katolisia painostettiin ja seurakunta hävisi lähes kokonaan.

Kun venäläiset valtasivat 1710 Käkisalmen, luterilaisesta kaupunginkirkosta tehtiin kreikkalais-katolinen sotilaskirkko, josta pian tuli myös siviiliväen kirkko. Seurakunnan sielunhoitajana toimi Käkisalmen ja Laatokan piispa, joka muutaman vuoden saarnasi palkatonna ja luovutti toimen jollekin toiselle. Kreikkalais-katolisten määrä oli muutamia kymmeniä vuoteen 1932 saakka, jolloin Kaukolan, Pyhäjärven, Käkisalmen maalaiskunnan ja Räisälän pitäjän kreikkalais-katoliset liitettiin Käkisalmen seurakuntaan. Vuosikymmenen lopussa seurakuntalaisia oli 946.

Ruotsinkielinen nimi
Kexholms ortodoxa församling