Seurakunta: 582 - Ulvila

Kokemäkeen kuulunut seurakunta, mainittu 1355 tai jo 1311 jolloin ensimmäinen puukirkko rakennettiin Liikistön jokisaarelle. Ulvilan nimi tulee toisesta 1332 rakennetusta Pyhän Olavin kirkosta, jonka ympärille muodostui Ulvilan kauppala, mikä sai kaupunkioikeudet 1365. Kaupunki siirrettiin sittemmin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Tämä Pori määrättiin erotettavaksi 1877 Ulvilasta omaksi kirkkoherrakunnaksi; erottamista saatiinkin odottaa kauan, kirkkoherra K. E. Stenbäck kuoli vasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra, Stenbäckin poika Kaarlo Jooseppi Kivekäs, astui toimeensa 1922. Reposaari erotettiin Ulvilasta vuonna 1602 Porin satama-alueeksi, joka muodostettiin Porin rukoushuonekunnaksi 1876.

Ulvilan emäseurakunnasta erotettu Merikarvia erotettiin omaksi pitäjäkseen 1639. Ahlainen perustettiin Ulvilan kappeliksi 1691 ja siirrettiin Noormarkun kappeliksi 1861 yhdessä Pomarkun kanssa, mikä oli ollut Ulvilan saarnahuonekuntana vuosina 1802-34 ja sittemmin kappelina. Noormarkku perustettiin Ahlaisten kappelin rukoushuoneeksi 1736, Ulvilan kappeliksi se pääsi 1771 ja emäseurakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin Ulvilan saarnahuonekunnaksi 1763 ja jo seuraavana vuonna kappeliksi ja itsenäistyi 1861. Kullaasta tuli Ulvilan kappeli 1766 ja erotettiin 1901-20. Kaarmarkin rukkoushuone sijaitsee Ulvilassa.

- Kivikirkko uusittiin tulipalon johdosta, jota varten 1429 julkaistiin anekirjoja. Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan 10, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat tietymättömissä, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827. Pappila paloi 1715 sekä 1761. Isonvihan aikana vietiin kirkosta kellot ja kirkkoasu. Pappilan rukoushuone paloi 1/12 1934 tuhopoltosta (Kalle Johannes Mattsson). [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935), Täydennys VIII. Genos 15(1944), Kirkollisten rakennusten kokopalot. Genos 5(1935)]

Vanhat nimet

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Hermannus (1355)
Olavi Jaakonpoika (1417)
Håkan Olofsson (1440)
Lauri Antinpoika (1451)
Jop (1460)
Pietari Antinpoika (1498)
Mauno Laurinpoika (ennen 1505)
Henrik Tordonis, väliaikainen? (1505)
Lorentz (1506)
Pentti Maununpoika (1526-58)
Martinus (1558-60)
Johannes Tuomaanpoika Rantia (1563-73)
Jacobus Smogrodh (?)
Martinus Olai (1574-83)
Ericus Laurentii (1587-15)
Johannes Sigfidi Forskåhl (1618-28)
Gregorius Tuomaanpoika Arctopolitanus (1631-62)
Gabriel Gregoriuksenpoika Arctopolitanus (1665-82)
Gabriel Eerikinpoika Fortelius (1683-1721)
Jakob Garvolius (1722-34)
Johan Simonpoika Tolpo (1735-40)
Gabriel Fortelius (1742-45)
Mikael Lebell (1746-86)
Fredrik Lebell eli LeBell (1787-1819)
Bengt Jakob Ignatius (1824-27)
Gustaf Renvall (1830-41)
Gabriel Hirn (1843-49)
Herman Hellén (1852-71)
August Lilius (1873-76)
Karl Emil Stenbäck (1878-1919)
Juuso Säntti (1919-26)
Aukusti Mikko Halla-Seppälä e Pukkila (1928-49)
Hannu Halla-Seppälä (1949-50)
Untamo Aitio (1950-)

Kappalaiset
Laurentius Erici (1583-84)
Michill (1629)
Olaus (1637)
Martti Martinpoika (1623)
Perttuli Niilonpoika (n. 1634)
Olaus (1637)
Bartholdus Sartorius (1655-57)
Marcus Matthiæ Pickius (1657-82)
Johannes Pavolænius (1682-1721)
Erik Fortelius (1722-38)
Matthias Forsinius (1738-54)
Jakob Olof Brander (1756-84)
Karl Magnus Sallgén (1785-88)
Johan Becker (1789-93)
Karl Valros (1793-96)
Johan Pihl (1797-1821)
Karl Fredrik Lilius (1823-27)
Anders Magnus Bäckman (1829-1845)
Henrik Hidén (1846-56)
Paul Johan Hellén (1859-77)
Lorenz Vilhelm Häggström (1880-86)
Karl Sixtus Olsson (1886-89)
Johan Gustaf Heino e Hollmén (1890-95)
Johan Oskar Rindell (1896-05)
Roopertti Rainio (1905-10)
Otto Erhard Ojanne (1910-14)
Aukusti Mikko Halla-Seppälä e Pukkila (1914-28)
Väinö Johannes Hovila (1928-32)

Pitäjänapulaiset
Johannes Pavolænsis (1672-82)
Jacobus Couplerus (1682-1713)
Martinus Stenius (1713-18 tai 1722)
Jonas Bonelius (1718-)
Abraham Fennonius (1721-22)
Nils Weckman (1724-29)
Johan Grönholm (1730-32)
Matthias Forsinius (1733-38)
Carl Magnus Rydeen (1738-41)
Anders Lindsten (1742-65), virka lakkautettu.

Apupapit ja armovuodensaarnaajat
Johannes Pavolænius (1672-82)
Jacobus Cauplerus (1682-1713)
Martinus Stenius (1713-18)
Jonas Bonelius (1718-21)
Abraham Fennonius (1721-22)
Nils Weckman (1724-29)
Anders Indrelius (1724-33)
Johan Grönholm (1730-33)
Matthias Forsinius (1733-38)
Karl Magnus Rydeen (1738-41)
Johan Tolpo (1740)
Anders Lindsten (1741-65)
Thomas Kriander (1771-73)
Elias Daniel Corpolander (1774-77)
Karl Valros (1779-93)
Henrik Olgren (-1793)
Anders Nordblad (1793-1801)
Fredrik Johan Brander (1802-12)
Johan Granqvist (1806-08)
Johan Gabriel Kriander (1812-13)
Henrik Gonander (1813-16)
Paul Carlsson (1816-17)
Anders Magnus Bäckman (1817-29)
Johan Ferdinand Ignatius (1827-39)
Karl Fredrik Ramberg (1839-42)
Gustaf Emil Galle (1843-47)
Gustaf Grönholm (1847-48)
Tobias Petterson (1852-54)
Karl Abraham Rikberg (1854-58)
Fredrik Julius Lilius (1856)
Karl Alfred Konstantin Moliis (1856-57)
Paul Johan Hellén (1857-59)
Alfred Brynolf Roos (1859-61)
Johan Frans Sahlberg (1861-67)
Johan Anton Immanuel Forss (1867-68)
Gustaf Edvard Sundvall (1873, 1879-80)
Gideon Lilius (1873-76)
Lorenz Vilhelm Häggström (1876-78)
Johan Fredrik Hellman (1877-79)
Isak Vilhelm Kallio (1887-89)
Kaarlo Jooseppi Stenbäck (1898-1902)
Viktor Malakias Kaipio (1902-04)
Johan Oskar Rindell (1904)
Roopertti Rainio (1904-05)
Kaarlo Oskari Haario (1906-08)
Frans Jalmari Vesenterä (1908)
Kustaa Kylänpää (1908)
Johan Rafael Raine, kirkkoherran apulainen (1913-17)
August Verner Jaakkola (1917-20)

Ylimääräiset papit
Anders Indrelius, kirkkoherran apulainen (1724-)
Henrik Riman, papiston apulainen (1760-65)
Karl Magnus Sallgén, vt. kirkkoherra (1766-75)
Fredrik Reinhold Brander, vt. kirkkoherra (1775-79)
Johan Becker, kappalaisen apulainen (1774-84)
Fredrik Lebell, vt. kirkkoherra (1779-86)
Henrik Backman, kappalaisen apulainen (1794-98)
Johan Granqvist, kappalaisen apulainen (1806-08)
Josef Montén, kappalaisen apulainen (1808)
Elias Lundell, kappalaisen apulainen (1809-15)
Johan Henrik Hjulberg, kappalaisen apulainen (1815-17)
Adolf Ekblom, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja (1817-23)
Anders Henrik Ingman, välisaarnaaja (1842-43)
Karl Fabian Sahlberg, vt. kappalainen (1845-46)
Johan Anton Nordgren, kirkkoherran sijainen (1849-52)
Axel Gabriel Ylander, kirkkoherran sijainen (1871-72)
Berndt Vilhelm Sjöroos, välisaarnaaja (1872-73)
Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen (1889-90)
Kaarlo Haavio, vt. kappalainen (1895-96)