Perustettu vuonna 1632 yhteisenä seurakuntana maaseurakunnan kanssa. Sortavala sai kaupunkioikeudet 1646. Maa- ja kaupunkiseurakunnalla yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895 saakka, jonka jälkeen kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Seurakunta erotettiin 1916 erillisiksi kaupunki- ja maaseurakunnaksi, toteutui 1918. Harlu erotettu omaksi seurakunnaksi 1916. Kaupunki käytti maaseurakunnan kirkkoa. Kaupunki oli talvisodan aikana evakosssa Kuopiossa ja jatkosodan Vähässäkyrössä.
- Kirkon ja pappilan Helylässä venäläiset tuhosivat 1656. (Kenraalimajuri Erik Kruse ilmoittaa Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa mm. 11 kirkkoa). Kirkkoa hävitettiin pahasti isonvihan sekä samoin pikkuvihan aikana. Pappila ja siinä osa arkistoa paloi 1779. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)]
Selite | Signum | Vuodet |
---|---|---|
Rulla UK 758 | ||
Rippikirja | 1832-1851 | |
Rippikirja | 1851-1861 | |
Rulla UK 759 | ||
Rippikirja | 1851-1861 | |
Katso Sortavalan maaseurakunta/kaupunkiseurakunta. | ||
Rulla VÄ 67 | ||
Väkilukutauluja | 1812-1867 | |
Venäjälle jäänyttä arkistoaineistoa: | ||
Muuttaneet ennen v. 1892 | ||
Syntyneet ennen v. 1891 | ||
Vihityt ennen v. 1891 | ||
Kuolleet ennen v. 1891 | ||
Lähde: Raimo Viikki, Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä. -Sukutieto 1995:4, s. 17-19. |
Yhteinen kirkkoherra ja kappalainen maaseurakunnan kanssa
Kirkkoherrat
Oskar Fredrik Kanervo (1918-49)
Oma kappalainen (1895 päätöksellä, toteutui 1935)
Pentti Erkamo (1935-39)
Yrjö Takala, virallinen apulainen (1943-)