Seurakunta: 470 - Sakkola

Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin luterilainen seurakunta, jolla 1500-luvun loppupuolella oli kirkko Kiviniemen kylässä. Sakkulan kylään valmistui luterilainen kirkko vuonna 1616. Luultavasti seurakunnalla oli jo silloin oma kirkkoherra, vaikka sellainen mainitaan nimeltä vasta 1631. Sakkolaan kuulunut Metsäpirtin rukoushuone, perustettu 1690-luvulla, erotettiin omaksi seurakunnaksi 1902. Pitäjän "vauraimmat" kylät, Kuninkaanristi, Noisniemi ja Räihäranta erosivat Sakkolasta 1921 ja liittyivät Vuokselan seurakuntaan. Seurakuntalaiset evakuoitiin talvisodan aikana Kylmäkoskelle, Urjalaan ja Koijärvelle ja jatkosodan aikana kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Rautalammille ja 1945 Lempäälään. Sakkolalaiset asutettiin ensisijaisesti Punkalaitumelle ja Lempäälään.

- "Det uppgifves att ryssarne unde stora ofreden med en halmkärfve velat uppbränna kyrkan, som dock icke, af någon obekant orsak, brunnit vidare än att väggen blifvit något svedd". Vanha ja uusi kirkko sekä myös kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 2/8 1776. Uusi tapuli valmistui 1783. Kappalaisen pappila paloi keväällä (ennen 29/5) 1882. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Vanhat nimet

• Sakkula

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Laurentius Sasse (1631)
Mathias Andreae (1640-44)
Franciscus (1651)
Gregorius Martini (1662-73)
Gabriel Sigfridi Hermingius (1678)
Henrik Poppius (1682-99)
Axel Insulanus (1700-31)
Henrik Limnelius (1734-65)
Peter Wirenius (1768-96)
Jakob Lilius (1798-1808)
Karl Anders Åkerstedt (1810-22)
Kristian Vahlberg (1824-25)
Johan Gustaf Strengell (1826-72)
Peter Adolf Aschan (1874-96)
Niilo Hulkkonen (1898-99)
Anders Puupponen (1901-05)
August Hämäläinen (1908-10)
K. P. Elenius (1913-21)
P. Sonny (1923-30)
Juho Silvennoinen (1932-39)
Joonas Laurila, nimitettiin 1939 (1941-49)

Kappalaiset
Gregorius (1644-51)
Samuel Ulvich (1658-62)
Johan Snäck (ainakin 1672-73)
Zacharias Sidensnöre (-1700)
Otto Bergman (1701-1710-luvulle), vangittuna isonvihan aikana, siirtyi Tyyriin.
Theodor Johan Rickneck (1724-45)
Johan Salinus (1746-63)
Peter Wirenius (1764-68)
Henrik Berner (1768-79)
Karl Anders Åkersted (1781-1810)
Kristian Gottlieb Virenius (1810-48)
Henrik Axel Berner (1849-62)
Henrik Johan Savander (1866-85)
Gustaf Adolf Vikman (1887-1931)
Arvo Liesmaa (1933-40)

Ylimääräiset papit
E. Rickneck, kappalaisen apulainen (1731-35)
J. Lindström, kappalaisen sijainen (1738)
G Kalm, kappalaisen sijainen (1739-41?)
J. Salinus, kappalaisen sijainen (1741-46)
P. Wirenius, kirkkoherran apulainen (1757-64)
C. A. Åkerstedt, armovuodensaarnaaja (1780)
P. F. Wirenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja (1793-98)
C. G. Wirenius kappalaisen apulainen (1803-04, 1805-06)
E. Huppner, kirkkoherran apulainen (1805)
Kristian Gottlieb Virenius, kappalaisen apulainen (1803-04, 1805-07)
Johan Erik Zweygberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja (1805-10)
Abraham Josef Vahlberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja (1812-24)
Johan Gabriel Tuderus, armovuodensaarnaaja (1824-25)
Jonatan Gestrin, virkav. välisaarnaaja (1825-27)
Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen (1828-30)
Karl Gröhn, kappalaisen apulainen (1830-37)
Johan Kristian Agander, kappalaisen sijainen (1837-38)
Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen sijainen (1838-39)
Karl Alfred Nysten, kappalaisen sijainen (1839-41)
Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen, (1839-42), kappalaisen sijainen (1844-45)
Alexander Benedikt Zilliacus, kappalaisen sijainen (1842-46)
Fredrik Häyrén, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja (1846-49)
Georg Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen (1848-49)
Albert Boman, kirkkoherran apulainen (1849-55)
Anders Rosberg, kappalaisen apulainen (1851-52)
Anders Johan Silvander, kappalaisen apulainen (1852-56)
Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen (1855-62)
Adolf Emerik Olsoni, kirkkoherran apulainen (1856-66)
Gustaf Emanuel Bjöhrn, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen (1862-65)
Gustaf Bäckström, vt. kappalainen (1865-66)
David Gustaf Mölsä, kirkkoherran apulainen (1866-67)
Felix Fritjof Relander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1867-73)
Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen (1873-74)
Isak Artur Blom, kappalaisen sijainen (1876-77)
Julius Selim Toikka, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen (1877-79)
Paul Poutiainen, pap. apulainen (1877)
Gustaf Petterson, kirkkoherran apulainen (1879)
Karl Anton Emerik Antell, kappalaisen apulainen (1879-81)
Hiskias Kuitunen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra (1879-86)
Oskar Vilhelm Vilskman, vt. kirkkoherra (1882-83)
Adolf Hakkarainen, vt. kappalainen (1883-85)
Adolf Alarik Neovius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra (1885-89)
Gustaf Adolf Vikman, vt. kirkkoherra (1886-87)
Kaarlo Alexander Sahlberg, vt. kirkkoherra (1889-91)
Ernst Gustaf Sundén, vt. kirkkoherra (1891)
Berndt Robert Henrikccon, vt. kirkkoherra (1891)
Oskar Herman Bergstöm, vt. kirkkoherra (1891-97)
Aleksanteri Karvanen, kappalaisen apulainen (1892)
Juho Hukkanen, vt. kirkkoherra (1897-98)
Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1898-99)
Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1899-1901)
Emil Frithiof Hippolytus Laurila, kirkkoherran apulainen (1902)
Gustaf Adolf Vikman, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1905)
K. E. Kalli, armovuodensaarnaaja (1910-13)
K. Keituri, armovuodensaarnaaja (1921-23)
Aarne Kalliala, välivuodensaarnaaja (1930-32)
Arvo Liesmaa, välivuodensaarnaaja (1930-32)
Otto Autere e Appelgrén, välivuodensaarnaaja (1930-32)
Antti Jalmari Pulkkinen, välivuodensaarnaaja (1939-40)
Leevi Vironmäki e Virolainen, vt. pappi (1940)
Paavo Kuoppala, vt. pappi (1940)
Heino Toikka, vt. pappi (1940)
Aarni Anttila, vt. kappalainen (n. 1945), asui Äänekoskella.