Seurakunta: 371 - Oulun tuomiokirkkoseurakunta

Oulu on perustettu Limingan kappeliksi 1592. Erotettiin itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 1610. Turkan saaressa tavataan kesäisin toiminut saarnahuone vuosina 1665-1822. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin 1904 kolmeen osaan: Oulun kaupungin seurakunta eli tuomiokirkkoseurakunta, Oulujoen ja Oulunsalon kirkkoherrakunnat. Oulunsalo oli perustettu 1665 rukoushuonekuntana ja saanut kappelin oikeudet 1803. Oulujoki, jonka ero toteutui 1908, oli sitä vastoin aivan uusi seurakunta.

Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää vuosisadan vaihteessa Ouluun, toteutui myöhemmin. Alalaanila siirrettiin 1911, Hintan-Pyykösjärven-Koskelan alue 1938, Väntön-Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan-Myllyojan-Korvensuoran alue 1961 Ouluun. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosa Oulun kaupunkiin. Myös Haukiputaan Pateniemi liitettiin 1965 Ouluun. Tämä vauhditti uutta seurakuntajakoa, jossa 1966 muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta (ydinkeskusta rautatien ja meren välissä, Koskikeskus sekä hautausmaa ja kasarmialue), Oulujoen seurakunta (joen pohjoispuoli rautatiehen saakka), Karjasillan seurakunta (rautatien itäpuolinen alue Juurusojaan saakka sekä rannikko Äimärautiosta etelään) sekä Tuiran seurakunta (muu osa kaupungista ja Hietasaari). Vuonna 1995 Raksilan kaupunginosa siirrettiin Karjasillasta tuomiokirkkoseurakuntaan.

Oulun ruotsinkieliset (alle 8 %) kuuluivat tuomiokirkkoseurakuntaan, joka oli kaksikielinen vuoteen 1994 saakka, jolloin ruotsinkieliset siirrettiin asuinpaikkansa vastaavaan seurakuntaan.

- Kirkon polttivat venäläiset 1590. Venäläiset ryöstivät kirkon /11 1714. Salaman 31/7 1793 iskiessä Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin Linnasaarella, jolloin linna tuhoutui, kellotapulia kohtasi 8 leiviskää painava kivi, joka rikkoi osan seinästä. Kirkon ovet lensivät seljällensä, akkunat särkyivät, suuri kynttiläkruunu kiivaasta ilmanvedosta heilui haa'astansa ja putosi permantoon palasiksi. Kaupungin palossa 1822 tuhoutui osa arkistoa mm. historiakirjat 1755-91, kellotapuli ja kirkkokin paloi silloin pahasti 23/5 1822. Turkan rukoushuoneen polttivat venäläiset 1715. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Vanhat nimet

• Oulu
• Uleåborg
• Oulun kaupunkiseurakunta
• Uleåborgs stadsförsamling

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Nils eli Nicolaus Andreæ (1606)
Johannes Henrici Lithovius eli Corvinus eli Limingius (1609-18)
Simon Erici Frosterus (1620-47)
Marcus Pauli Sadelerus (1647-55)
Michael Jurvelius (1657-)
Henricus Josephi Lithovius (1672-)
Jacobus Simonis Frosterus (1677-1710)
Andreas Jacobi Frosterus, ensin vt. (1708-13)
Zacharias Gabrielis Lithovius (1713-43)
Johan Junnelius e Junttila (1745-55)
Johan Wegelius (1757-64)
Nils Fellman (1768-79)
Carl Henrik Ståhle (1780-88)
Anders Kikovius (1791-1807)
Henrik Vegelius (1808-39)
Karl Mammert Ståhle (1843-54)
Gustaf Erik Fogelholm (1856-73)
Johan Bäckvall (1876-83)
Anshelm Valdemar Vallin (1885-1905)
Eljas Lönnrot (1906-)

Kappalaiset (ensimmäinen sarja)
Matthias Mansveti Montanus (1613-)
Matthæus Laurentj (1618-19, 1628?)
Zacharias Sigfridi Aboëns (1623-43)
Matthias Laurentii (1628)
Henricus Johannis Fordelius (1642-73)
Henricus Sacklinius eli Zadler (1675-81)
Johannes Forbus (1682-99)
Zacharias Jacobi Frosterus (1700-08)
Abraham Jacobi Frosterus (1709-24)
Simon Solinus (1724), sirrettiin samana vuonna Paltamoon.

Kappalaiset (toinen sarja, kaupungissa)
Marcus Pauli Sadelerus Björneburgensis (1636-40)
Abrahamus (1645)
Henricus Josephi Lithovius (1645-72)
Zacharias Ulhegius (1672-92)
Johan Erici Cajanus (1693-1733)
Gustaf Bogman (1735-37)
Erik Johannis Brax (1737-38)
Eric Munselius (1739-49)
Jakob Elfving (1750-59)
Jakob Elfving nuorempi (1760-64)
Andreas Hägg (1765-71)
Carl Henric Ståhle (1772-80)
Georg Rajalin (1780-1803)
Karl Johan Nordling (1804-17)
Olof Niklas Tengman (1817-29)
Karl Mammert Ståhle (1833-43)
Gustaf Vilhelm Appelgren (1844-53)
Lars Herman Laurin (1854-55)
Johan Bäckvall (1857-65)
Klas Erik Järnefelt (1866-73)
Vilhelm Lindstedt (1874-84)
Alfred Elieser Backman (1885-94)
Pekka Gustaf Korpi (1894-1908)
Johan Gustaf Rosendahl (1908-09)
Oskar Immanuel Heikel (1910-)

Kappalaiset (kolmas sarja, maaseurakunnassa)
Jacob Simonis Forsterus (1670-77)
Carolus Isaaci Lithovius (1677-)
Henricus Pechlinius (1680)
Georgius Teudscovius (1682-91)
Andreas Jacobi Frostrus (1692-1708)
Benedictus Granroth (1710-15)
Georg Rajalin (1722-39)
Nicolaus Pernerus (1740-43)
Jacob Abraham Frosterus (1744-55)
Pehr Bohm (1756-77)
Nils Fellman (1777-99)
Johan Fredrik Bæck (1801-07)
Karl Gustaf Elfving (1810-16)
Per Samuel Heikel (1816-21)
Mårten Israel Laurin (1826-39)
Karl Abraham Keckman (1839-53)
Berndt Enok Ingman (1854-69)
Johan Gustaf Snellman (1870-75)
August Wilhelm Bergman (1876-80)
Isak August Björklund (1882-96)
Matti Hiltula (1896-1904), virka lakkautettu.

Kaupungin komministeri, I komministeri
Uno Vegelius (1903-)

II komministeri (1935-)

II kappalainen (1937-)

III kappalainen (1941-)

Nuoriso- ja esikaupunkipappi (1945-)

Pitäjänapulaiset
Petter Kjellin (1761-91)
Henrik Wettberg (1792-1803)

Ylimääräiset papit
Georg Rajalin, kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1738-39, 1739-)
Matthias Hildén, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja (1743-45)
Petter Bohm, kirkkoherran apulainen (1747-56)
Gabriel Lagus, kirkkoherran apulainen (1756-)
Henrik Haffman, kappalaisen apulainen (1760-)
Gabriel Lagerberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1760-63)
Arvid Mennander, kirkkoherran apulainen (1763-67)
Nils Fellman, kirkkoherran apulainen (1771-76)
Johan Uhlbom, kappalaisen apulainen (1772-)
Abraham Fellman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1776-78)
Jakob Chydenius, vt. kappalainen (1783-)
Jonas Cajanus, vt. kappalainen (1788-90)
Johan Fredrik Bäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja (1789-92)
Gustaf Bohm, vt. kappalainen (1790-91)
Johan Åhlstubbe, vt. kappalainen (1795-97)
Abraham Mellin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1797-1801, 1801-02)
Karl Gustaf Elfving, kirkkoherran apulainen (1798-1800)
Henrik Piponius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1803-04)
Johan Henrik Kranck, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja (1803-11)
Erik Johan Snellman, armovuodensaarnaaja (1808-09)
Jonas Mellin, kirkkoherran apulainen (1810-11)
Efraim Wilhelm Snelman, kirkkoherran apulainen (1811-12)
Erik Ulrik Kindgren, papiston apulainen (1814-15, 1816)
Johan Gustaf Krank, kirkkoherran apulainen (1814-22)
Nils Peter Fellman, välisaarnaaja (1821-23)
Jakob Anders Krank, kirkkoherran apulainen (1822-23)
Isak Rudolf Fonselius, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja (1823-31)
Kristofer Kullman, kirkkoherran apulainen (1827-28)
Karl Mammert Ståhle, kirkkoherran apulainen (1828-33)
Zefanias Simelius, armovuodensaarnaaja (1832-33)
Fredrik Wilhelm Stjerncreutz, kirkkoherran apulainen (1834-39)
Anders Israel Grottelin, armovuodensaarnaaja (1830-42)
Johan Gyllenberg, armovuodensaarnaaja (1842-43)
Gustaf Wilhelm Appelgren, välisaarnaaja (1843-44)
Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen (1843-48)
Jakob Cederberg, kirkkoherran apulainen (1850)
Johan Bäckvall, välisaarnaaja (1853-54)
Johan Petter Boström, vt. kappalainen (1854)
Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja (1855-57)
August Benjamin Calamnius, kirkkoherran apulainen (1859, 1860)
Johan Wilhelm Murman, kirkkoherran apulainen (1859)
Anders Gustaf Vesterlund, kirkkoherran apulainen (1859-60)
Karl Heinemann, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja (1873)
Johan Fredrik Lindbäck, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja (1873-76)
Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen (1877-79)
Viktor Gideon Aulin, vt. kappalainen (1879-85)
Otto Alfred Tenlén, virkavapaa saarnaaja (1880)
Filip Nordlund, kirkkoherran virallinen apulainen (1909-)
Justus Georg Staudinger, vt. kappalainen (1880-82)
Martin Edvard Snellman, kirkkoherran apulainen (1882)
Henrik August Wichmann, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja (1883-85)
Jonatan Gummerus, kirkkoherran apulainen (1886-87)
Gustaf Adolf Pelkonen, kirkkoherran apulainen (1886-87)
Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen (1890-92)
Otto Johannes Caselius, kirkkoherran apulainen (1893-96)
Johan Gustaf Rosendahl, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1896-1901)
Mikko Katila, vt. kappalainen (1897, 1898)
Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen (1899)
Allan Edvard Teodor Öhrbom, kirkkoherran vir. apulainen, vt. komministeri, vt. kirkkoherra (1901-05)
Juho Viktor Valdemar Kiviharju e Kallén, tuomiorovastin apulainen (1902)
Johannes Leiviskä, kappalaisen apulainen (1903)
Juhana Abraham Mannermaa e Mennander, vt. komministeri, maaseurakunnan vt. kappalainen (1904, 1905)
Gunnar Edvard Ervast, vir. kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, maaseurakunnan vt. kappalinen (1905-08)
Hugo Alfred Kalaja e Lindeblom, maaseurakunnan vt. kappalainen (1906-08)
Kustaa Adolf Nyman, papiston apulainen (1906, 1907-08)
Juhana Viljam Hirvonen, papiston apulainen (1907)
Bror Gabriel Einar Borg, vt. kappalainen (1908, 1909)
Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen (1908)
Kaarle Kustaa Hautaniemi, vt. kappalainen (1909-10)