Seurakunta: 362 - Nurmijärvi

Helsingin pitäjään kuuluvana kappelina vuodesta 1558, muodostettuna Helsingin pitäjän, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon osista. Ensimmäinen kirkko lienee ollut jo 1400-luvun lopulla. Noin vuodesta 1605 itsenäinen kirkkoherrakunta, vuosina 1842-1891 yliopiston teologian professorin prebendana. Sipooseen kuulunut Tuusulan kappeli muodostettiin Helsingin, Sipoon ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin emäseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Hyvinkään rukoushuonekunta perustettiin 1896 tällöin rakennetun kirkon ympärille, erotettiin emäseurakunnaksi 1909, mikä toteutui 1916. Seurakunnalla on Nurmijärven kirkon lisäksi Rajamäellä kirkko (vihitty 1938) sekä Klaukkalassa seurakuntakeskus ja kirkko (valmistuu 2004).

- Kirkkoherra Samuel Mechelænius vei 1720 kirkonkirjat Ruotsiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumise. Täydennys II. Genos 3(1932)]

Vanhat nimet

• Nurmo

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Josephus Canuti (1605-48)
Canutus Sigfridi Lævanus (1649-68)
Thomas M. Gestrinius (1669-70)
Samuel Erici Mechelænius (1676-1710)
Thomas Kelsinius (1724-43)
Simon Majorin (1745-55)
Hans Henrik Barck (1759-78)
Adolf Erik Hedén (1781-84)
Johan Fabritius, ensin vt. (1786-1821)
Karl Isak Vallenius (1824-41)
Aron Gustaf Borg (1843-46), professori.
Axel Fredrik Granfelt (1848-91), professori.
Karl Alfred Sadenius (1892-)

Kappalaiset
Sigfrid Thomæ Manck (1566)
Henricus (1600)
Samuel (1636)
Johannes Petri Frondenius (1668-87)
Samuel Mechelænius (1691-95)
Thomas Kelsinius (1700-24)
Erik Georgii Gramerus (1724-33)
Simon Majorin (1734-45)
Simon Caroli Saxelin (1745-67)
Fabian Gestrinius (1768-97)
Karl Grönholm (1797-1803)
Johan Åkersten, ensin vt. (1804-17)
August Granit (1820-23)
Fredrik Polén (1824-25)
Johan Fredrik Bergh (1827-43)
Johan Forsberg (1844-46)
August Tolpo (1849-83)
Robert Ferdinand Bergh (1885-88)
Henrik Johan Pastinen (1889-)

Ylimääräiset papit
Daniel Ollberg, kirkkoherran apulainen (1801-02)
Anders Johan Holmsten, kirkkoherran apulainen (1803)
Henrik Seleni, vt. kappalainen (1803-04)
Peter Bucht, vt. kappalainen (1804)
Johan Rönn, kirkkoherran apulainen (1806)
Karl Isak Vallenius, vt. kirkkoherra (1815)
Anders Landgren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1815-20)
Johan Gabriel Tuderus, virka- ja armovuodensaarnaaja (1821-24)
Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen (1823-24)
Otto Henrik Neovius, vt. kappalainen (1825-27)
Karl Gustaf Handolin, kirkkoherran apulainen (1831-34, 1835-36)
Karl Gustaf Bergstadi, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja (1836-40, 1841)
Erik Saurén, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja (1840-41)
Karl Johan Cederblad, kappalaisen apulainen (1841-43)
Knut Öhman, välisaarnaaja (1842)
Karl Cedervaller, sijaiskirkkoherra (1843-44)
Johan Forsberg, välisaarnaaja (1843-44)
Gustaf Bernhard Mortimer Forstén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1843-56)
August Tolpo, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1846-49)
Johannes Vitikka, sijaiskirkkoherra (1856-63)
Otto Magnus Cantell, sijaiskirkkoherra (1863-69)
Emanuel Seppäläinen, sijaiskirkkoherra (1869-74)
Anders Pulkkinen, sijaiskirkkoherra (1874-77)
Elias Paajanen, sijaiskirkkoherra (1877)
Karl Gustaf Forsblom, sijaiskirkkoherra (1877-85)
Gustaf Alfred Nyholm, vt. kappalainen (1883)
Viktor August Nyberg, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra (1883-89)
Vilhelm Mårtensson, vt. kappalainen (1888)
Nestor Nordling, vt. kappalainen (1888-89)
Oskar Vilhelm Weisman, sijaiskirkkoherra (1889-90)
Konstantin Helén, sijaiskirkkoherra (1890-92)
Eevertti Pärnänen, kirkkoherran apulainen (1906)
Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran apulainen (1907-08)
Väinö Edvard Raitala, kirkkoherran apulainen (1908)