Seurakunta: 255 - Kuusamo

Erotettu Kemin Lapista vuonna 1675 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Tähän liitettiin myös Inarin rukoushuonekunta, joka liitettiin 1747 Utsjokeen sen kappelina. Sodankylän kappeli perustettiin 1689 ja erotettiin 1749 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kuolajärven alue liitettiin 1776 perustettuun ja Kemistä erotettuun Kemijärven emäseurakuntaan. Kuusamon osia liitettiin 1908 perustettuun Posion emäseurakuntaan, toteutui 1925.

- Kolehti määrättiin 2/7 1692 kannettavaksi "för den arme meeningheten i Lappmarken wedh Kuusamo". Pappila paloi 1700-luvulla. Siitä palosta, jossa vanhin arkisto näyttää tuhoutuneen, on seuraava ilmoitus pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 20/6 1760; "Förestältes nödwändigheten af de i wintras genom en wädelig eld obrukbare gjorde prästgårds spisars snara uplagander, hwartil en karl af hwart byalag blef unnämnd til den 29 hujus". Uuden pappilan kuntoonpanemisesta päätettiin kokouksessa 8/4 1749: "Widtaltes om den nya Bygningen som under Hr Kyrckioherdens Chydenii tid och efter hans afwikning för 6 åhr sedan blifwit upsatt, men så illa och obeqwämt indelt, at man haft betänckande, om hon är wärd at inredas och fullbyggas; dock som socknen giordt sitt til och är oskyldig uti inrättningen, blef öfwerens kommit at byggningen skulle förfärdigas och hwar för sin andel skulle skaffa til materialier som behöfdes". Vielä kokouksessa 29/7 1753 mainitaan: "Gafs af Pastore tilkänna hwad wid den nya Byggningen ännu stod at laga med antydan at det dagen derpå skulle blifwa wärkstält. - Påmintes om nödig reparation på den gamla Byggningen i synnerhet getäckningen med ny näfwer och takwed". Vanhasta pappilasta sanotaan 17/4 1761: "Föreställtes huru bristfällig Prästegårds gamla byggning wore med begäran at den åtminstone skulle å nyo täckas, hwilket sochne männerna låfwade göra sedan arbetet följande dagen blifwit dem emellan tillbörligen utdelt". Palo on siis sattunut pappilan uudessa rakennuksessa kevättalvella 1760. Uudemman tiedon mukan palossa 1760 ei liene tuhoutunut arkistoa. Pappila paloi sitä vastoin äkkiä syttyen perustuksiaan myöten arkistoineen 9/4 1730. Historiakirjat alkavat juuri tämän palon jälkeen, siis 1730. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Gabriel Johannis Tuderus (1675-84)
Henricius Cajanus (-1691)
Samuel Julenius (1691-99)
Sigfridus Bonelius (1699-1716)
Zacharias Forbus (1719-33)
Jacob Chydenius (1734-46)
Johan Alexandri Kranck (1748-84)
Johan Kranck (1784-1800)
Eric Castrén (1801-16)
Abraham Montin (1817-25)
Johan Gustaf Costiander (1825-33)
Johan Gustaf Krank (1836-70)
Herman Ingman (1872-75)
Johan Lagus (1877-80)
Viktor Vilhelm Wichmann (1881-94)
Antti Adolf Valtavaara e Gummerus, ensin vt. (1895-)
Lauri Konstantin Eerola (1919-50)

Viralliset apulaiset
Antti Eemil Poukkula (1939-70)

Paanajärven rajaseutupapit
Toivo Vilho Kultimo Laitinen (1931-

Apupapit ja armovuoden saarnaajat
Gustaf Durchman (1799-1800)
Pekka Rudolf Heikel (1894-95)

Ylimääräiset papit
Petter Svebilius, vt. kirkkoherra (1747-48)
Nils Fellman, vt. kirkkoherra (1759)
Elias Lagus, kirkkoherran apulainen (1759)
Anders Törnudd, kirkkoherran apulainen (1773-74)
Johan Kranck, kirkkoherran apulainen (1774-84)
Elias Kranck, kirkkoherran apulainen (1783)
Jakob Wichman, virka- ja armovuodensaarnaaja (1800-01)
Johan Henrik Kranck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1801-03)
Jakob Castrén, kirkkoherran apulainen (1804-12)
Mikael Österberg, kirkkoherran apulainen (1812-14)
Olof Vallin, kirkkoherran apulainen (1814-15)
Johan Nordberg, kirkkoherran apulainen (1815-16)
Johan Vilhelm Holmberg, kirkkoherran apulainen (1816-17)
Johan Fredrik Planting, kirkkoherran apulainen, katekeetta (1830-40)
Johan Gabriel Vilander, kirkkoherran apulainen, sijainen ja katekeetta (1840-73)
Anders Abraham Favorin, kirkkoherran sijainen (1858-60)
Nils Johan Lukander, virka- ja armovuodensaarnaaja (1875-77)
Alfred Elieser Backman, virka- ja armovuodensaarnaaja (1875)
Juho Tanskanen, välisaarnaaja (1880-81)
Juho Korhonen, kirkkoherran sijainen (1890-91)
Kaarle Reetrikki Sorri, vt. kirkkoherra (1891-93)
Henrik Niiranen (1894)