Seurakunta: 64 - Hauho

Hauho on Hämeen vanhimpia seurakuntia, ensimmäinen asiakirjamerkintä Hauhon seurakunnasta on vuodelta 1329, jolloin hauholaiset kieltäytyivät maksamasta määrättyä neljän valkonahan piispanveroa. Hauho on ollut emäseurakunta, johon ovat kappeliseurakuntina kuuluneet Luopioinen (vuodesta 1693) ja Tuulos. Edellinen on erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1880 ja jälkimmäinen on ilmeisesti 1400-luvulla perustettu pitäjä, joka oli vuosina 1540-1882 Hauhon kappelina.

- Isonvihan aikana viholliset polttivat pappilan sekä ryöstivät kirkon ja arkiston. Venäläinen partiojoukko jo 29/9 1713 murtautui ikkunasta kirkkoon ja teki hävitystä: "sitten kun heidän aikomuksensa tulla siihen eteläisen oven läpitse, jonka aikoivat rikki hakata kirveellä ei onnistunut. Samassa tilassa ovat ne jumalattomat miekalla lyöneet kirkon eteläisessä porstuassa seisovan Bartolomeus'en kuvaa päähän, josta niikuin myös oven murrosta vielä selviä jälkiä näkyy" (Hauhon kirkonkirjoihin tehty merkintä). Chr. Herkepæuksen 1756 julkaiseman pitäjänkertomuksen mukaan venäläiset kirkonmäellä polttivat kirkonkirjat ja muut vanhat todistuskappaleet. Pappila ja osa arkistoa paloi joko 1713 tai 1722. Kappalaisen pappila paloi 1775. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digitaaliarkistosta löytyy Hauhon vuosien 1722-35 rippikirja (jota ei ilmeisesti ole mikrofilmattu, koska sitä ei näy edes Kansallisarkiston luettelossa) sekä vuosien 1736-43 rippikirja, joihin molempiin myös Luopioisten kylät sisältyvät. Itseäni hyödytti huomattavasti päästä tätä kautta lopultakin varmistamaan esim. eri henkilöiden sukulaisuussuhteita sekä talojen omistajavaihdoksia, joiden tutkimista isonviha ja sen jälkeinen sekava aika aina vaikeuttaa.

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Martinus (1329-33)
Henricus (1335)
Jöns Svarte (1469)
Oleff (Olavi) (1483)
Severiinus Juusten (1550-78)
Mårten Henriksson Winter (1578-80)
Tuomas Laurentius Tammelensis (1581-1614)
Laurentius Andræ Herkepaeus (1632-40)
Andreas Kristophori Herkepaeus (1643-66)
Kristoffer Andreae Herkepaeus (1668-90)
Johannes Gåsman (1692-1709)
Matias Martinius (1711-23)
Martinus Martinius (1723-67)
Johannes Johansson Nohrmark (1769-78)
Peder Bonsdorff (1780-1803)
Ivar Vallenius (1805-18)
Gustaf Lorenz Zetterman (1821-23)
Jakob Johan Björksten (1827-33 tai 1837)
Karl Elias Alopaeus (1837-51)
Adolf Fredrik Siren (1854-68)
Johan August Lindelöf (1872-87)
Johan Fredrik Lahtonen (1888-1902)
Alfred Elieser Backman (1905-09)
Henrik Gabriel Outinen (1912-20)
Vilhelm Palmroth (1921-45)
Jaakko Oskari Markkola (1947-52)
Veikko Sakari Kantola (1954-73)
Erkki Sakari Isotalo (1973-)

Kappalaiset
Eskil (1560-62)
Thomas Henrici (k. 1590)
Canutus Pauli (1591-)
Kristofer Anderson (1614)
Daniel Abrahami (1616-36)
Mathias (1639)
Martinus Petri Lyra (1653-74)
Ericus Herkepaeus (1675-93)
Andreas Herkepaeus (1694-1704)
Daniel Kyhl (Kijhl) (nimetty 1704 kappalaisen virkaan, mutta ei hyväksytty virkaan)
Salomon Stichaeus (1705-37)
Henrik Levanus (1738-64)
Johannes Grahn (1766-85)
Johan Kristian Grahn (1785-1810)
Emanuel Walden (1811-19)
Karl Isak Wallenius (1820-24)
Fredrik August Grahn (1825-39)
Daniel Kristian Hirn (1840-50)
Johan Filip Danielson (1851-65)
August Alen (Allen) (1865-88)
Ernesti Johan Konstantin Luona (1890-94)
Henrik Gabriel Outinen (1895-1912)
Toivo Kansanaho e Kansanen (1912-13)
Johan Ferdinand Ristikankare (1914-19)
Kaarlo Armo von Essen (1919-39)
Veikko Sakari Kantola (1939-54)
Juhani Rekola (1955-57)
Arvi Sakari Jussila (1958-66).

Viralliset apulaiset
Osmo Yrjö Tarkki (1967-70)
Timo Antero Komulainen (1970-72)
Risto Mikael Takkinen (1972-76)
Markku Matias Yli-Mäyry (1976-78)
Markku Johannes Nieminen (1978-)

Ylimääräiset papit
Christoffer Andreae Herkepaeus (1655-66)
Johannes Herkepaeus (1676-82)
Kristoffer Roos (isonvihan aikana)
Lauri Johannes Frisius (Tuuloksen kappalainen, mutta auttoi Hauholla kun Hauhon papit olivat paenneet Ruotsiin isonvihan aikana)
Wredfors (1738)
Israel Cajander (175758)
Anders Konrad Favorin (1760)
Adam F. Levanus (n. 1760)
Erkki Ferrin (1768-84)
Karl Grönholm (1785-98)
Karl Henrik Enckell (1796)
Karl Fredrik Grahn (1798-1804)
Johan Erik Hallenberg, avustaja, pataljoonan saarnaaja
Erik Johan Vestlin (1800-03, 1804-06)
Frans Fredrik Petersen (1806-13)
Erik Johan Flinkman (1807-08, 1813-23)
Johan Arnell (1810-11)
David Emanuel Kriander (1819-21)
Erik Vilhelm Vinter (1819-20)
Karl Aspegren ((1823-24)
Fredrik August Grahn(1824-25)
Lars Filip Palander (1824-25)
David Arenius(1825-27)
Johan Hymander (1827-30)
August Blomqvist (1830-31)
Johan Forsberg (1831-33)
Georg Magnus Kiljander (1834-35)
Gustaf Adolf Hillebrand (1835)
Daniel Kristian Hirn (1835-40)
Robert Immanuel Vallenius (1837-38)
Johan Adolf Petander ((1838-40)
Klas Veisel (1840-41)
David Johan Aspelund (1842)
Sakarias Lille (1842-45)
Johan Adolf Alopaeus (1845-46)
Per August Cygnaeus (1846)
Erik Ekelund (1846-47)
Paul Urbin (1847-49)
Adam Sallmen (1849)
August Allen (1849-65)
Georg Krogius (1850-51)
Karl Johan Cederblad (1865-68)
Mats Fredrik Kotilainen (1868-71)
Teodor Titus Tornell (1871-72)
Erik Johan Karanen (1880, 1881-85)
Johannes Smolander (1885-87)
Henrik Johan Pastinen (1887-88)
Konstantin Kalke (1888-89)
Sakari Hämäläinen (1889-90)
Ludvig Nikander (Närvi) (1894-95)
Karl Gustaf Emanuel Mosander (1899)
Edvard Emil Elenius (1901-03)
Alfred Elieser Backman (1903-05)
Antti William Valanne, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja (1909-)
V. Ilmari Suominen (1920)
Paavo Rafael Päivänsalo (1943)
Eino Jalmari Marttala (1945-46)
K. V. L. Jalkanen (1953)
Ilari Kustaa Kuuliala (1953-54)
Juhani Rekola (1954-55)