Seurakunta: 607 - Vehkalahti

Vehkalahden seurakunta mainitaan jo 1336, kirkko 1396 ja oma kirkkoherra vuonna 1427. Vehkalahden kauppalasta tuli kaupunki 1653 ja vuoteen 1723 oli nykyisellä Haminan kaupungilla ja maaseurakunnalla sama nimi ja tästä lähtien Haminan ja Vehkalahden seurakunta. Seurakunnan ruotsinkielisellä osalla oli oma kirkkoherransa vuosina 1728-42. Myös kaupungin saksalaisilla oli oma pappi vuosina 1772-78.

Sippola mainitaan Vehkalahden saarnahuonekuntana jo 1693, tuli kappeliksi 1823 ja erotettiin 1861. Lavansaari kuului Vehkalahteen vuoteen 1763 saakka, jolloin se alistettiin Kakin (Johanneksen) kappelin kappalaisen hoidon alaiseksi ja liitettiin 1810 Viipurin maalaiskuntaan. Vuonna 1905 Hamina erotettiin itsenäiseksi emäseurakunnaksi.

- Kirkon polttivat venäläiset 1581. Kirkkoa varten määrättiin 3/9 1688 kolehti kannettavaksi, john oli annettu asianomainen lupa 1660 ja 1683. Kysymyksessä lienee kuitenkin kaupungin ensimmäisen kirkon rakentaminen. Pappila, jota oli ryöstetty 1571 ja 1581, joutui sodassa 1742 jälleen ryöstön alaiseksi. Pappilan hävittivät venäläiset 1571 ja kirkon lisäksi uudelleen 1581. Kirkko näyttää joutuneen ryöstönalaiseksi keväällä 1710. V. 1755 tapahtuneessa ruutikellarin räjähdyksessä kärsi kirkkokin osittain vauriota, vieläpä niin vakavia, ettei siinä katsottu ilman korjausta voitavan pitää jumalanpalvelusta.
- Kirkko (Haminan suomalainen) vahingoittui pahasti kaupungin palossa 18/8 1821. Myös palon jälkeen 1742 rakennettu kellotapuli tuhoutui kaupungin palossa 18/8 1821. Kappalaisen virkatalo paloi 1793. Tosin Aarne Vuorimaan tieto teoksessaan "Piirteitä Sippolan historiasta" (Kansanvalistusseuran Kotiseutukuvauksia 26-30), Helsinki 1915, s. 11, että kappalaisen pappila on palanut 1793, ei ole oikea. Pitäjänkokouksessa 4/9 1793 Sippolassa kappelilaisten osanotosta kappalaistalon rakentamiseen esitettiin näte: "huruledes nu ett nytt Capellans-Bohl vid modekyrkan, sedan det förra under senaste Svenska Kriget blifvit upbrändt" (Vehkalahden kirkonarkisto). Palon on todennäköisesti sattunut taistelun aikoihin 3/5 1790, sillä samoihin aikoihin poltettiin Anjalassa kellotapuli ja teoksessa Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns historia II, Fredrikshamn 1909, ss. 366-68 sanotaan: "Obekant med beslutet om återtåg för Siegroth, lät nämligen befälet i Fredrikshamn tidigt om förstadens nedbrännande för att hejda fienden och skaffa fästningkanonernans eld ett friare spelrum. Under general Levaschevs kommando verkställdes afbränningen så, att dock de långt söderom vägen åt stranden till belägna prästgårdstbyggnaderna och det åt motsatt håll likaledes ett godt stycke på sidan om vägen i Bamböle by belägna fälthospitalet skonades. - - - I Lägret vid Husula påstods af personer, som undkommit från staden, att ena flygeln af svenska kyrkan, som var byggd af trä, söderskjutits, orgelverket krossats och klockstapeltornet tvärt afskjutits, två magasin söderspillrats och en i corps de guardet sig uppehållande karl dödats. Dessa uppgifter måste likväl varit i hög grad öfverdrifna. I september 1788 reparerades hela kyrkan, men kostnaden drog blott 575 rubel. Klockstapeln var år 1792 så rutten, att den när som hälst kunde väntas falla omkull. Alltså begagnade man sig efter kriget fortfarande af den gamla klockstapeln, hvilket knappt låter tänka sig, om densamma verkligen skjutits tvärt af (Kyrkostämmoprot. 26/9 1788 o. 21/9 1792)". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Vanhat nimet

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Gustaf Adolf Taube (1910-18), myös Haminan kirkkoherra.
Hannu Haahti (1921-35)
Aarno Vilhelm Kaitila (1937-51)
Yrjö Kaarlo Airola (1952-62)
Artturi Tuomisalo (1964-73)
Mikko Lahti (1973-92)
Jari Pennanen (1993-)

Kappalaiset
Gustaf Adolf Taube (1893-1910)
Adolf Manninen (1910-)

Ylimääräiset papit
Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1907-08)
Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra (1908-10), kappalainen.
Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja (1908-10)
Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja (1909-10)