Seurakunta: 282 - Lapua

Lapuan Kyrönmaalta ja Ilmajoelta tulleet asukkaat ovat alkujaan kuuluneet Isonkyrön seurakuntaan, jonne kuljettiin erityistä kirkkotietä pitkin. Sittemmin muodostettiin kappeli Pietarsaaren ja Isonkyrön osista ja vuonna 1555 Kustaa Vaasa nimitti valtakirjalla Mikael Andreaelle Lapualle oman kappalaisen. Vakinaisesti paikan päällä asuva pappi saatiin 1576. Lapuan kirkosta on viitemainintoja ainakin jo vuodelta 1574. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Lapuan määräsi Juhana III vuonna 1581 asukkaiden oman anomuksen seurauksena. Lapuan kappeleita ovat olleet myöhemmin kirkkoherrakunniksi itsenäistyneet Nurmo, Kauhava, Ylihärmä ja Alahärmä. Aikaisemmin Alavuden, nykyisin oman tuomiokuntansa muodostava Lapua, on myös vuonna 1956 perustetun Lapuan hiippakunnan hallintokeskus.

Nurmon rukoushuonekunta perustetiin 1765, kappeliksi 1816 ja emäseurakunnaksi 1879. Kauhava perustettiin 1643 Lapuan kappeliksi ja erotettiin 1859 omaksi emäseurakunnaksi. Alahärmä perustettiin kappeliksi 1676 ja erotettiin 1859, kuten Ylihärmäkin, joka perustettiin 1786 rukoushuonekunnaksi ja muodostettiin kappeliksi 1814. Kuortane perustettiin 1645 kappeliksi ja emäseurakunnaksi 1798. Lapuaan kuuluu vielä Tiistenjoen rukoushuonekunta, perustettu 1913.

- Kappelilaiset kertovat 1/3 1595 Kaarle-herttualle, että ankara tuuli ja myrsky P. Tapanin yönä siirsi kirkon sijoiltaan yli kirkkomaan, hajoitti ja rikkoi sen niin ettei kahta kappaletta ollut yhdessä. Kirkko kärsi suuresti ryöstöistä isonvihan aikana ja arkistoa hävisi. Mm. pitäjänkokousten pöytäkirja määrättiin hankittavaksi piispantarkastuksessa 1737. Salama iski kirkontorniin 1747 ja rikkoi sen. Tiistenjoen kirkko paloi perustuksiaan myöden kylän palossa 26/5 1941. Vain alttaritaulu ja kastemalja saatiin pelastetuksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Naapuriseurakunnat

Kylät

Mustat kirjat

Mikrofilmit

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Henricus Petri Inde (1582-n. 83)
Bernhardus Petri (1585-93)
Martinus Henrici Bovilanus (1593-1622)
Georgius Matthiae Markarus tai Crapp (1623-29)
Christopher Johannis Gronovius (1630-52)
Gregorius Bartholdi Raumannus (1654-61)
Carolus Petri Prochman (1662-90)
Martinus Prochman (1691-95)
Marcus Gronovius (1696-97)
Jacobus Haustramnius (1698-1709)
Martinus Jacobi Haustramnius (1710-14)
Michael Samuelis Lithovius (1717-39)
Johannes Georgii Asproth (1740-56)
Isaacus Michaelis Lithovius (1757-88)
Christian Salmenius (1790-91)
Johan Gummerus (1791-1812)
Gabriel Jonae Lagus (1814-35)
Johan Daniel Alcenius (1837-49)
Peter Christian Chydenius (1852-65)
Otto Mauritz Hohenthal (1867-81)
Anders Oskar Törnudd (1888-93)
Wilhelm Malmivaara e Malmberg (1900- )

Kappalaiset
Mikael Andreae (1555- )
Henricus Petri Inde (1579-82)
Matthias Thomae (1593-1611)
Johannes Gronovius (-1600)
Georgius Matthiae Markarus (1612-22)
Cristopher Johannis Gronovius (1622-30)
Eskil Mattiaanpoika Stuut (-1639)
Gabriel Christofori Gronovius (1660-95)
Elias Rislachius (1695-96)
Gustaf Olai Bäck (1697-1708)
Johannes Prochman (1709-21)
Johan Isaaci Bäckman (1722-34)
Isaac Lithovius (1735-57)
Anders Wargelin (1757-1804)
Jonas Gustaf Spoof (1805-11)
M. Isaac Wargelin (1813)
Johan Nygren (1814-27)
Bror Constantin Hilden (1831-44)
Lars Reinhold Malmsten (1846-50)
Kristian Vilhelm Litzell (1852-83)
Jakob Joel Vegelius (1885-88)
Juho Rudolf Forsman (1889-1900)
Emil Alfred Sarparanta e Söderman (1900-)

Pitäjänapulaiset
Gabriel Christofori Gronovius (1646-60)
Johan Prochman (1680-84)
Martinus Prochman (1685-91)
Gustav Olai Bäck (1692-97)
Johan Isaaci Bäckman (1710-21)
Gabriel Rislachius (1723-34)
Isaac Lithovius (1735)
Gustaf Michaelis Lithovius (1736-55)
Israel Holstius (1760-79)
Samuel Lithovius (1782-98)

Kappalaisen apulaiset
Mathias Leschelius, kappalaisen apulainen (1747-53)
Anders Wargelin, kappalaisen apulainen (-1757)
Samuel Lithovius, kirkkoherran apulainen (1769-81)
Isak Wargelin, kappalaisen apulainen (1781-90)
Anders Gummerus, kappalaisen apulainen (1793-96)
Jakob Stenman, kappalaisen apulainen (1797-1803)
Johan Gummerus, kirkkoherran apulainen (-1805)
Karl Feodor Hildén (-1833)
Lars Josef Achren (1836-37)
Berndt Enok Ingman (1837-38)
Nils Gustav Malmberg, samalla henkilökohtainen pitäjänapulainen (1838-58)
Jakob Efraim Hagelberg (1842-43)
Otto Mauritz Hohenthal, samalla virka- ja armovuodensaarnaaja (1843-46)
Erik Gustaf Hasselgren (1878)
Vilhelm Ingman (1878-80)
Fredrik Nordgren (1880-81)

Ylimääräiset papit
Kristian Gummerus, kirkkoherran apulainen (1804-07)
Johan Gustaf Andrell, kirkkoherran apulainen (1807-08)
Johan Nygren, kirkkoherran apulainen (1810-14)
Jakob Ekberg, sijaiskirkkoherra (1812)
Johan Canstren, kirkkoherran apulainen (?)
Alrik Gustaf Castren, kirkkoherran apulainen (1814-25)
Henrik Vilhelm Vegelius, kirkkoherran apulainen (1825-32)
Anders Henrik Gummerus, virka- ja armovuoden saarnaaja (1827-31)
Erik Gustaf Reutervall, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja (1832-37)
Karl Josef Häggström, kirkkoherran apulainen (1837-44)
Elias Fredrik Alcenius, kirkkoherran apulainen (1845-47)
Jakob Aulin, kirkkoherran apulainen (1852-54)
Frans Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen (1854-59), virkavapaa sijainen (1862-66)
Anders Oskar Törnudd, kirkkoherran apulainen (1859-62)
Albert Emil Tallroth, välisaarnaaja (1866-67)
Johannes Granö, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen (1881-82)
Viktor Emil Ahlstedt, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen (1882-83)
Mauritz Elenius, vt. kappalainen (1883-85)
Johan Oskar Grönblad, vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra (1888-89)
Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen (1889)
August Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen (1896-98)
Juhani Hannuksela, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen (1898-1900)
Aali Riihimäki, vt. kappalainen (1900-01)
Aukusti Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen (1901-02)
Osmo Aimo Salminen, kirkkoherran apulainen (1907-08)
Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen (1909)