Sortavalaan tuli ensimmäiset ortodoksisaarnaajat jo ennen vuotta 1000 ja Valamon perustamisen jälkeen luostari on toiminut vaikuttajana. Pyhättöjä tiedetään olleen Riekkalan saaren tietämillä, jonne kohosi pyhän Nikolaoksen kirkko (rakennettu uudelleen 1891) ja Sortavalan kaupunki aikanaan. Miikkulan kirkon rakentamisen myötä 1681 kirkkoherrakuntaan ovat kuuluneet Otsoisten, Kiteen, Suistamon, Möntsölän, Impilahden ja Suojärven kappelit.
Sortavalassa oli 1900-luvun vaihteessa kaksi ortodoksista suuntausta, venäläismielinen venäläis-katolinen sekä kreikkalais-katolinen, josta tuli vallitseva itsenäisyytemme alussa. Kreikkalaiskatolisten saatua toisen valtiokirkon aseman, Sortavalaan muodostettiin Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virallinen keskus 1925. Sortavalaan perustettiin 1918 suomenkielinen pappisseminaari.
Seurakuntaan ovat kuuluneet seuraavien pitäjien ortodoksit: Sortavala, Sortavalan mlk, Ruskeala, Harlu, Uukuniemi, Jaakkima, Lahdenpohja ja Lumivaara. Seurakunnan pääkirkko oli 1873 valmistunut Pietarin ja Paavalin kirkko. Lisäksi Rantueella oli kesäkäytössä Miikkulan puukirkko, kaupungissa pieni Pyhän Johanneksen kirkko (vihitty 1932) ja Hympölässä piispan kotikirkko. Rukoushuoneita on ollut maalaiskunnan Otsoisissa ja Jaakkiman Miklissä.
Talvisodan aikana kirkkoherra oli Kokkolassa ja jatkosodan aikana seurakunta sijoitettiin Kuopioon. Lakkautuksen jälkeen 1949 toiminta jatkui Jyväskylässä.
- Kirkko poltettiin ennen v. 1685 [sodassa 1656]. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys III. Genos 4(1933)]
- Vaisilan luostarin polttivat rosvot 1636 ja kirkkosaaren Pyhän Eliaan kirkon hajotti 1843 ruununvouti Arenius Valamon munkkien toimesta.
- Ortodoksisen seurakunnan arkisto tuhoutui melkein kokonaan sodan aikana. Vain pääkirja vuosilta 1924-28 ja vuodesta 1938 eteenpäin on säilynyt ja lisäksi seurakunnan kokousten pöytäkirjat heinäkuusta 1939 lähtien.
- Pappisseminaarin talo paloi kalustoineen ja korvaamattomine kirjastoineen pommituksissa 2.2.1940.
| Selite | Signum | Vuodet |
|---|---|---|
| Rulla UK 939 | ||
| Pääkirja | 1791-1810 | |
| Pääkirja | 1811-1822 | |
| Pääkirja | 1825-1840 | |
| Rulla UK 940 | ||
| Pääkirja | 1825-1840 | |
| Pääkirja | 1841-1855 | |
| Pääkirja | 1856-1860 | |
| Rulla UK 941 | ||
| Syntyneet, vihityt, kuolleet | 1795-1819 | |
| Syntyneet, vihityt, kuolleet | 1821-1840 | |
| Syntyneet, vihityt, kuolleet | 1841-1850 | |
| Vihityt | 1802-1805 | |
| Vihityt | 1806-1810 | |
| Rulla UK 942 | ||
| Vihityt | 1810-1818 | |
| Vihityt | 1826-1837 | |
| Vihityt | 1838-1849 | |
| Vihityt | 1849-1867 | |
| Venäjälle jäänyttä arkistoaineistoa: | ||
| Rippi- ja pääkirjat 1799, 1802, 1804, 1819, 1823-1824, 1874, 1892, 1901, 1917-1923 | ||
| Metrikat (syntyneet, vihityt, kuolleet) 1851-1892, 1902, 1904-1906, 1908-1910, 1912, 1919-1920 (osa puuttuu), 1922-1933, 1935-1938 | ||
| Avioliittoasiakirjat 1813-1837 | ||
| Muuttaneet ennen v. 1905, 1907-1919, 1922-1937 | ||
| Lähde: Raimo Viikki, Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä. -Sukutieto 1995:4, s. 17-19. | ||
| Ks. myös Karjalan tasavallan valtionarkisto, Petroskoi, Venäjä. | ||
| Ks. myös Karjalan tasavallan valtionarkisto, Petroskoi, Venäjä. |
Kirkkoherra
Feodor Ljvov (1854-74)
Sergei Okulov (1876-83)
Vasili Sobolev (1909-17)
Dimitri Sotikov (1919-34)
Aleksanteri Somersaari e Sadovnikov (1934-35)
Mikael Kasanko (1935-45)
Lauri Mitronen (1944-49)
2. pappi
Dimitri Sotikov (1904-19)
Simo Okulov (1919-23)
Aleksanteri Kasanski (1923-33)
Lauri Mitronen (1936-44)