Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunta

Kuopion kaupungin saatua privilegionsa vuonna 1782 muodostettiin seurakunnasta maa- ja kaupunkiseurakunta, mikä toimi vuoteen 1899, jolloin se jaettiin kolmeksi eri seurakunnaksi: Kuopion kaupunkiseurakunnaksi (myöh. tuomiokirkkoseurakunta, toteutui 1917), Kuopion maaseurakunnaksi (Kallavesi) ja Vehmersalmen seurakunnaksi. Toinen kappalaisista asui Vehmersalmella vuodesta 1859, näin sinne rakennettiin 1865 rukoushuone. Jaossa 1899 sai myös Nilsiästä erotettu Muuruvesi Kuopion seurakunnan osia. Tuomiokapituli sijaitsi Kuopiossa 1851-1900 ennen Ouluun siirtymistään.

Juvan vanhempaan emäseurakuntaan kuuluvana kappelina perustettiin Kuopion seurakunta vuonna 1549 ja erotettiin siitä eri seurakunnaksi jo noin vuonna 1552. Tämän jälkeen seurakunnasta on erotettu Iisalmi (1627) ja Leppävirta (1639). Nilsiä perustettiin 1738 rukoushuonekunnaksi ja tuli kappeliksi 1769 ja erotettiin yhdistetystä seurakunnasta 1816. Maaningan ja Karttulan kappelit oli perustettu jo ennen kaupunkia (1765 ja 1769), ensimmäinen erosi emäseurakunnaksi 1862 ja jälkimmäinen 1871. Tuusniemi perustettiin 1781 maa- ja kaupunkiseurakunnan kappeliksi ja irrotettiin 1855.

Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, osia sai myös Siilinjärven kunta. Kaupunkiin liitettiin 1973 Riistaveden kunta. Seurakunnalla on yhteinen rekisteri.

Kuopion kirkko oli yhteinen maa- ja kaupunkiseurakunnalla ja sijaitsi kaupungin maalla. Vanha puukirkko rakennettiin 1722-30 ja purettiin 1820-luvulla. Seuraava kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1803-14. Arkkitehtinä lienee ollut Jakob Rie, jonka nimi on kaiverrettu pääkäytävän erääseen kiveen. Vuonna 1873 varustettiin kirkko kuparikatolla.

HUOM! Mene HisKi-hakuun Kuopion maaseurakunnan tai Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan sivuilta.