Iisalmi

Iisalmi erotettiin Kuopiosta omaksi pitäjäksi 1627, jolloin sai myös oman kirkkoherransa. Iisalmeen on kuulunut Pielaveden kappeli, mikä perustettiin 1692 ja erotettiin 1811 ja 1814. Pielavedelle oli sijoitettuna Iisalmen toinen kappalainen 1703-23, kunnes kappeli sai oman kappalaisensa. Kiuruveden kappeli perustettiin 1763 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1862. Lapinlahden rukoushuone perustettiin 1819, muodostettiin kappeliksi 1847 ja erotettiin 1858. Rutakon rukoushuonekunta perustettiin 1854; tällä oli oma pappi 1855-64. Rutakosta ja ympäristökylistä muodostettiin 1897 Iisalmen kolmijaossa Sonkajärven emäseurakunta sekä Vieremä, jotka pääsivät aloittamaan toimintansa vasta 1921 ja 1920.

Iisalmen seurakunnasta tuli maaseurakunta, kun kauppala perustettiin 1860 Haukiniemelle. Kauppalasta tuli kaupunki 1891 ja erosi jakamattomasta seurakunnasta 1912, toteutui 1922. Iisalmen kaupungin historiankirjat alkavat vuodesta 1893 ja rippikirjat 1869.

Iisalmen maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin 1970 Iisalmen seurakunnaksi. Seurakunnalla on käytössä sekä maaseurakunnan Vanhakirkko eli Kustaa Adolfin kirkko että pääkirkko eli kaupunkiseurakunnan Uusikirkko keskellä kaupunkia. Lisäksi Vanhankirkon vieressä sijaitsee Vanha kappeli (valmistunut 1952) ja kaupungin eteläpuolella Kangaslammin kappeli (rakennettu 1970).

Ruotsinkielinen nimi
Idensalmi