Viitasaari

Muodostettu Rautalampeen kuuluvaksi kappeliksi ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettu eri kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Kivijärven rukoushuonekunta perustettiin 1625, tuli kappeliksi 1750 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1858. Pihtiputaan rukoushuonekunta perustettiin 1780, tuli kappeliksi 1833 ja emäseurakunnaksi 1863. Konginkankaan rukoushuonekunta perustettiin 1864 Viitasaaren ja Saarijärven osista; tästä tuli kappeli 1867 ja erotettiin Viitasaaresta 1895 omaksi emäseurakunnaksi. Viitasaaresta on liitetty osia vuonna 1800 muodostettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan; tämä tuli Laukaan kappeliksi 1842 ja emäseurakunnaksi 1896. Kannonkosken seurakunta muodostettiin Viitasaaren ja Kivijärven osista eri kirkkoherrakunnaksi 1919.

Viitasaaren kaksi ensimmäistä kirkkoa olivat rakennettu rukoushuoneiksi n. 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777 Viitasaarelle, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaareen. Uusi "neljäs" kirkko valmistui näin kahdeksassa vuodessa 1884 lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalahden johdolla.

- Pappila ja vanhimmat kommuniokirjat paloivat n. 1795, samalla kertaa myös Kivijärven. Erään tiedon mukaan eivät rippikirjat palaneet pappilassa n. 1795, vaan otti mielipuoli ne n. 1825 kirkosta ja poltti. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi
Viitasaari

Kylät suomeksi
Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi, Vuoskoski

Kylät ruotsiksi
Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi, Vuoskoski