Hartola

Ainakin vuodesta 1540 oltuaan Sysmään kuuluvana kappelina ensin Koskipään ja vuodesta 1729 Hartolan nimisenä, erotettiin 1784 Kustavuksen eli myöhemmin Hartolan pitäjäksi. Tähän on kuulunut Joutsan kappeli, perustettu 1784 ja erotettu omaksi pitäjäksi 1860 sekä Leivonmäen rukoushuonekunta, perustettu 1772, sai kappelioikeudet 1850 ja siirrettiin 1860 Joutsan emäseurakuntaan. Pertunmaa perustettiin mm. Hartolan seurakunnan osista eri kirkkoherrakunnaksi 1917, toteutui 1924.

- Isonvihan aikana hävitettiin kirkon asiakirjat. Kappalaisen pappila, jona silloin käytettiin Leppäniemen metsätorppaa, paloi 7/6 1818. Kirkon kellotapuli paloi 25/12 1828. [O. Durchman: Kirkollisten rakennusten kokopalot Genos 5(1935). Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi
Gustav Adolfs

Kylät suomeksi
Fuorti, Hara, Hartola, Hotila, Joutsjärvi, Kalho, Kälkyttä, Kirkkola, Kirkonkylä, Koitti, Kuivajärvi, Lepsala, Mansikkamäki, Marjokangas, Niemistenmaa, Niinimäki, Nipuli, Nokka, Pohjola, Putkijärvi, Riihniemi, Ruskeala, Sydänmaa, Ulmala, Vastamäki, Vehkalahti, Vehmaa (Vehmas), Vuurti, Ylimmäinen (Ylemmäinen), Yölintu

Kylät ruotsiksi
Fuorti, Hara, Hartola, Hotila, Joutsjärvi, Kalho, Kälkyttä, Kirkkola, Kirkonkylä, Koitti, Kuivajärvi, Lepsala, Mansikkamäki, Marjokangas, Niemistenmaa, Niinimäki, Nipuli, Nokka, Pohjola, Putkijärvi, Riihniemi, Ruskeala, Sydänmaa, Ulmala, Vastamäki, Vehkalahti, Vehmaa (Vehmas), Vuurti, Ylimmäinen (Ylemmäinen), Yölintu