Uskela

Perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla, oma pappi ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan ovat kuuluneet:

• Halikko ja Perniö, jotka mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1330.
• Kiikala, mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1332, mutta Uskelaan kuuluvana kappelina ainakin vuosina 1540-1640.
• Pertteli, perustettu keskiajalla ja erotettu omaksi seurakunnaksi vuonna 1860. Uskelaan 1822 perustettu Kuusjoen rukoushuonekunta liitettiin 1884 Perttelin kappeliksi.
• Salo, mainitaan kappelina jo vuonna 1325. Lakkautettiin ja liitettiin Uskelaan vuonna 1833 (päätös vuodelta 1800), kun kappelin kirkko purettiin ja emäseurakunnan kirkko rakennettiin sen paikalle. Kirkon ympärille muodostunut asutus erotettiin Salon kauppalaksi vuonna 1891 ja omaksi seurakunnaksi vuonna 1906, mikä toteutui 1914.
• Muurla, perustettu saarnahuonekuntana Salon kappelin alueelle vuonna 1722 ja muutettu kappeliksi vuonna 1860 ja erotettu 1919.
• Teijo, Villnäs ja Grabbenböle siirrettiin 1759 Uskelan seurakunnasta Perniöön, jossa ne muodostivat Teijon tehdasseurakunnan.
• Kirjakkalan kylän Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan ja loput Kirjakkalan talot Uskelaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Uskelan Kirjakkalan talot Hyvelä ja Lampola siirrettiin 1843 Perniöön mutta palautettiin väliaikaisesti takaisin Uskelaan vuosiksi 1861-73. Tämän jälkeen Kirjakkala lienee kuulunut kokonaan Teijon rukoushuonekuntaan, vaikka hallinnollisesti kylä liitettiin Uskelasta vasta 1911 Perniöön.
• Uskelan Mutaisten kylän neljä taloa olivat 1840-luvulta lähtien kuuluneet Perniöön ja virallisesti ne liitettiin 1873 Perniöön.

Salon kaupunkiseurakunta ja Uskelan seurakunta yhdistyivät vuonna 1951 Salo-Uskelan seurakunnaksi (kunnat vasta 1967).

- Pappilassa oli tulipalo 20/4 1670, joka pääpiirteissään hävitti rakennukset. Maanvieremästä vanha kirkko oli joka hetki kaatumaisillaan jokeen, minkä vuoksi se revittiin maahan jouluaattona 24/12 1825; sitä ennen jo 1770, 1792, 1812 ja 1825 oli se vahingoittunut maanvieremästä. Pappilan tontista vei maanvieremä syks. 1770 noin 2/3 ja oli vaarassa mennä enemmänkin. "Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667" säilytettiin ainakin 1930-luvulla Helsingin yliopiston kirjastossa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. [Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Uskela

Kylät suomeksi
Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä

Kylät ruotsiksi
Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Karlberg, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä