Åbo

Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. 1300-luvulla perustetussa Turun spitaalissairaalassa (St. Jörens spetall) oma kappalainen, joka oli yhteinen samaan aikaan perustetun Turun "Helgeandshusin" kappeliseurakunnan kanssa. Vuonna 1698 seurakunta jaettiin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan, mitkä yhdistettiin jälleen 1839 ja 1844. Vuonna 1921 kaupunki jaettiin neljään seurakuntaan: Turun tuomiokirkkoseurakunta, Turun Mikaelin seurakunta, Turun Martinseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta.

- Tuomiokirkkoa ryöstivät venäläiset 12/6 1318 ja 1714 sekä uudestaan /10 1720. Kaupunki ja kirkko paloivat osaksi 1425, tulipalo raivosi samoin 2/6 1429, 1443 ja 1470. Ukkosentuli vahingoitti kirkkoa 1459, kattoa ja sisustusta 1464. Tanskalaiset ryöstivät paljon kirkon omaisuutta 3/8 1509 ja 22/5 1522. Kaupungin paloissa 22/3 1546, /6 1593 sekä 24/5 1601 kirkko kärsi vaurioita, samoin oli tulipalo 13/5 1656, 29/5 1681 ja 18/9 1738. Ukkosentuli vahingoitti jälleen kirkkoa /7 1598, 25/7 1600, 1646, 9/9 1701, 1/6 1702 ja 6/6 1765. Kaupungin palossa 4-5/9 1827 tuomiokirkko kärsi suuren vahingon. Vielä sytytti ukkonen kirkon palamaan 7/5 1789, mutta sade sammutti tulen. Venäläiset hävittivät osan arkistoa 28/8 1713, jolloin tuomiokirkkoa ryöstettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]
- Tuomiokirkon ja sen asiakirjat venäläiset ryöstivät ja polttivat »Feria 2 pentecostes» = 12/6 1318 [27]. V. 1443 ilmoitetaan, että tuomiokirkko kaksi kertaa lyhyen ajan kuluessa on kärsinyt vahinkoja tulipalon kautta [28]. V:n 1470 paloa ei Ruuth tunne, sensijaan kyllä Colliander, Paimenmuisto I, p. 721, ja Neovius Kirkon matrikkeli, Historiallinen osasto, s. 3 (ukkosen tulesta); vrt. myös Messenius, Scondia illustrata X, s. 21, joka ilmoittaa vuodeksi 1473. Ukkosentuli vahingoitti kirkkoa 1458 (Ruuth, s. 153; sensijaan Colliander I, p. 721, ja Neovius, lisävihko, s. 1, ilmoittavat vuodeksi 1459). Palo 1464 lienee sama kuin v:n 1458 palo (Ruuth, s. 154; Juhani Rinne, Turun tuomiokirkko, Helsinki 1929, s. 31, mainitsee kuitenkin v:n 1464 palon erillisenä) [29]. Kaupungin palossa 15/2 1546 (Ruuth, s. 156) tuhoutui myös piispantalo ja kaikkien kaniikkien prebendatalot. Päivämääräksi ilmoittavat Colliander I, p. 721, ja Neovius, lisävihko, s. 1, 22/3 1546. Ruuthin mukaan, s. 158, tuomiokirkko kärsi vaurioita siihen pudonneista suurista tiilikivistä 25/7 1600, sensijaan mainitsevat Rinne, s. 33, ja A. Lindman, Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen, 2:a uppl., Åbo 1878, ynnä Carl v. Bonsdorff, Åbo stads historia under sjuttonde seklet I:1 (Bidrag till Åbo stads historia II:1), Helsingfors 1889, s. 121, tuhovuodeksi 1601 (24/5). Ruuthin mukaan ei tuomiokirkko palossa /6 1593 kärsinyt vahinkoa; sitävastoin mainitsevat Rinne, s. 33, Colliander, p. 721, ja Neovius, Hist. osasto, s. 3, ja lisävihko, s. 1, näin käyneen 1594. Kuitenkin ilmoittaa Ad. Neovius, Suomalainen Ajantieto-kokoelma, Eripainos »Suomesta», Helsinki, 1911, s. 43, vaihtoehtoisesti: »1593 (1594 P) Paloi Turun Caupungi ja Duomiokircko kelloineen (G.)». Tuomiokirkko kärsi vaurioita kaupungin palossa 13/5 1656, samalla paloivat kirkkoherran ja kappalaisten talot [30]. Palo 18/9 1738 syttyi ukkosentulesta [31]. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. (Genos 3(1932)]
- Piispantalo paloi 29/5 1681 ja hävitettiin se kohta v:n 1713 jälkeen, jollin tiilet vietiin Pietariin. Tuomiorovastin pappila paloi myös 1681. Tuomiokapitulin koko arkisto paloi 29/3 1681 (ei samoin 29/5 1691). Tuomiokapitulin arkiston 4-5/9 1827 palaneet asiakirjat luetellaan Turun arkkihiippakunnan kiertokirjeessä 26/10 1827 nro 232 § 1, jossa myös edellisestä palosta on mainittu. Vrt. edelleen Kaarlo Österbladh, Turun tuomiokapitulin luettelo (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia IX) Turku 1911, ss. XXVI - XXVII. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys IV. Genos 4(1932). Täydennys V. Genos 5(1934)]
- Piispa Ericus Erici valittaa "Mina ägodelar äro ringare än mången kan tro; sedan jag genom elden etc. år [25/7] 1600 miste hus och grund med all den fattigdom jag åtte". Tuomiokapitulin pöytäkirjat 1738, 1739 ja 1740 "skola förkommit på Ålands haf, då de blifvit öfverförde till Riksdag i Stockholm". - Jo kaupungin palossa 13/5 1656 tuhotui piispan asuintotalo. - "Sedan åbyggnaden å den fordom till Kyrkoherde boställe anslagna Tomten så lidit af [29/5] 1681 års stora brand, att densamma ej vidare af Domprosten kunde bebos, i hvilket förstörda skick den sig sannolikt befann, då klyfningen af Pastoraterna 1698 för sig gick, då hvardera Pastorns aflöning föföfrigt reglerades ej något om besagde Boställes disposition eller begagnande in Actis förekommer; och Staden [1821] ej ens äger någon Tomt för ett Kyrkoherde-Hus -----; så har Pastor till ersättning derföre, af Stads-Cassan Uppburit någon slags Hushyra ---". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VII. Genos 6(1935)]
- Piispankartano Koroisissa paloi osittain 1429, jolloin piispan kappalainen, herra Bero, joutui liekkien uhriksi. Piispantalo paloi kokonaan 16/5 1711: "Col. Helunt. Paloi Turcu Jobbist Röningin Talost. Aningast Mudawaran asti, suurel puolel Peter Hokni, Tammelin, Juselnius, A Alanus ja coco Pispan Palatzia". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Geno 15(1944)]

Namn på finska
Turku