Toivakka


Toivakan seurakunnan itsenäinen toiminta alkoi 1909, mutta jo 1901 se oli saanut määräyksen muodostaa oma kirkkoherrakunta, johon liitetään osia myös Laukaan ja Korpilahden seurakunnista. Sitä ennen Toivakka oli saanut rukoushuoneen oikeudet 1871 ja kappelioikeudet 1905. Toivakka kuului Rautammin emäseurakuntaan osana Laukaan kappelia 1593-1628 ja osana Laukaan emäseurakuntaa 1628-95. Laukaan Jyväskylän kappeliin Toivakka siirrettiin vuosiksi 1695-1875, ja vuodet 1875-1909 se kuului Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan.

Toivakan kirkko valmistui 1882. Sen suunnitteli rakennushallituksen silloinen yliarkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Vastavalmistunut diplomiarkkitehti Alvar Aalto sai 1923 tehtäväkseen kirkon uudistamisen, ja 1972 toivakkalainen taiteilija Pellervo Lukumies valittiin suunnittelemaan rapistuneet sisätilat uudelleen Alvar Aallon maalausten pohjalta. Lukumiehen erikoiset kattomaalaukset saivat valtakunnallista huomiota osakseen. Kirkko remontoitiin jälleen sisältä 1991 ja ulkoa 1996, nyt jyväskyläläisen arkkitehdin Sakari Holman suunnitelmien mukaisesti. Lukumiehen kattomaalaukset ja ruotsalaisen taidemaalarin Johan Erik Lindhin alttaritaulu jäivät ennalleen.

Ruotsinkielinen nimi
Toivakka

Naapuriseurakunnat
Hankasalmi, Kangasniemi, Korpilahti, Laukaa, Säynätsalo

Kylät suomeksi
Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, Kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki

Kylät ruotsiksi
Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, Kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363