Säräisniemi

Perustettiin Paltamon kappeliksi 1779. Emäseurakunnan toinen kappalainen siirrettiin tänne 1783. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864, toteutui 1897. Osa seurakunnasta liitettiin 1897 perustettuun Vuolijoen emäseurakuntaan. Säräisniemen kunta (ja seurakunta) lakkautettiin ja perustettiin tilalle Vaala, johon liitettiin Utajärven Vaalan alue. Seurakunta jatkoi toimintaansa uudella nimellä 1955.

- Pappilan palossa alkuvuodesta (ennen 2/4) eli 29/3 1859 tuhoutui arkisto kokonaan. Pappilan palo on mahdollisesti tapahtunut jo kevättalvella 1858, koska kaksi vanhusta muistaa sen sattuneen samana talvena, jolloin kappalainen Henrik Schwartzberg (18/11 1857) kuoli. Vanhin säilynyt asiakirja, köyhäinhoitokuitti, on päivätty 13/6 1858. Toisaalta kappalaisen leski Laura Schwartzberg kuulutuksessa 2/4 1859 ilmoittaa palon johdosta muutavansa Paavolaan. Kappelikokouksen pöytäkirjasta 24/7 1859 käy ilmi että sekä isompi että pienempi kalkki on tuhoutunut palossa ja jo 25/4 1859 on päätetty rakentaa uusi asuinrakennus (nyk. pirttirakennus), joka valmistui seuraavan kesän kuluessa. Palosta on seuraava Kajaanin kruununvoudin S. W. Nylanderin selonteko Oulun lääninhallitukselle "att hela byggnaden å Säresniemi kapellansbohl natten mot den 29 nästvikne mars (1859 af) uppkommen vädeld, hvartill orsaken icke uppgifvits, uppbrunnit utan åtskillig lösegendom, åfvensom kyrkoarkivet och därvid skadan värderats, uppgått till 2192 rubel silfver". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Säräisniemi

Kylät suomeksi
Alassalmi, Enonlahti, Jaalanka, Kankari, Kukkola, Manamansalo, Mustanmaa, Neittävä, Nimisjärvi, Nuutila, Oterma, Pelso, Säräisniemi, Suutarinkylä, Venetheitto

Kylät ruotsiksi
Alassalmi, Enonlahti, Jaalanka, Kankari, Kukkola, Manamansalo, Mustanmaa, Neittävä, Nimisjärvi, Nuutila, Oterma, Pelso, Säräisniemi, Suutarinkylä, Venetheitto