Salmi

Stolbovan rauhan (1617) jälkeen muodostui pieni luterilainen seurakunta Salmin kreikkalais-venäläisen kappelin alueella. Salmin kauppala perustettiin 1632 mutta jo 1653 todettiin, että kauppala ei ota edistyäkseen ja se liitettiin Impilahteen. Vuonna 1639 mainitaan oma kirkkoherra. Isonvihan aikana kappeli hävitettiin.

Salmin, Suojärven ja Korpiselän ja Suistamon alueelle asetettiin 1851 erityinen matkasaarnaaja. Kun tämä saarnaaja lakkautettiin 1885, muodostettiin Salmista Impilahden rukoushuonekunta. Salmi sai oman Tuleman kylään rakennetun kirkon 1877, katekeetan 1893 ja kappalaisen 1905 (virassa vuodesta 1907). Evankelis-luterilaiseksi rajamaaseurakunnaksi 1922. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937.

- Venäläisten ensimmäinen hyökkäys tapahtui 2/3 1702, jolloin kirkko poltettiin (luultavammin luterilaisen seurakunnan, joka sai oman kirkkoherran 1639 ja joka sodan aiheutuksesta hävisi, kunnes sai oman saarnaajan 1907, kirkkoherra 1938). [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Salmi

Kylät suomeksi
Ala-Uuksu, Hanhiselkä, Hiiva, Hyrsylä, Kanabrojärvi, Karkku, Käsnäselkä, Kaunoselkä, Kirkkojoki, Kovero, Kuronlahti, Lunkula, Mäkipää, Manssila (Manshila), Miinala, Oritselkä, Orusjärvi, Palojärvi, Peltoinen, Perämaa, Räimälä, Rajaselkä, Tiijala, Tulema, Työmpäinen, Uuksalonpää, Uusikylä, Varpaselkä, Virtelä, Ylä-Uuksu

Kylät ruotsiksi
Ala-Uuksu, Hanhiselkä, Hiiva, Hyrsylä, Kanabrojärvi, Karkku, Käsnäselkä, Kaunoselkä, Kirkkojoki, Kovero, Kuronlahti, Lunkula, Mäkipää, Manssila (Manshila), Miinala, Oritselkä, Orusjärvi, Palojärvi, Peltoinen, Perämaa, Räimälä, Rajaselkä, Tiijala, Tulema, Työmpäinen, Uuksalonpää, Uusikylä, Varpaselkä, Virtelä, Ylä-Uuksu