Saarijärvi

Lienee ollut saarnahuonekuntana olemassa jo 1560-luvulla. Kuului tällöin Rautalammen emäseurakuntaan, joka oli erotettu 1561 Sysmästä. Perustettiin Rautalammen kappeliksi 1628 ja erotettiin omaksi emäseurakunnaksi 1639 lisättynä osilla Laukaan ja Ruoveden pitäjistä. Karstulan kappeli perustettiin 1775 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1858. Saarijärvestä liitettiin osia vuonna 1800 muodostettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan; tuli Laukaan kappeliksi 1842 ja emäseurakunnaksi 1896. Kaksi vuotta myöhemmin (1898) erotettiin Pylkönmäen rukoushuonekunta, joka oli muodostettu Saarijärven ja Karstulan osista 1858, emäseurakunnaksi. Saarijärvestä liitettiin osia vuonna 1864 perustettuun Konginkankaan rukoushuonekuntaan, josta tuli Viitasaaren kappeli 1867 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1895. Äänekosken rukoushuonekunta erotettiin 1906 emäseurakunnaksi, johon liitettiin osia Laukaan seurakunnasta.

- Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta. Venäläiset polttivat kappalaisen pappilan kaikki rakennukset 1714. Pappila on palanut myös 1738. Teoksessa P. G. Leikkonen, Saarijärven seurakunnan vaiheita, Jyväskylä 1930, s. 99, mainittu pappilan palo 1738 tarkoittaa tekijän nyttemmin antaman ilmoituksen mukaan kappalaisen pappilaa. Tulipalossa 13/6 1788, jolloin pappila paloi perustuksiaan myöden, tuhoutui suurin osa arkistoa. Kappalaisen virkatalon turmelivat venäläiset /5 1808 sangen pahoin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Saarijärvi

Kylät suomeksi
Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi

Kylät ruotsiksi
Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi