Ruskeala

Kiteeseen kuulunut rukoushuone, josta tuli oma seurakunta kun joutui rauhan tultua vuonna 1721 Venäjän puolelle. Samalla siihen yhdistettiin Pälkjärvestä rajan itäpuolelle jäänyt Leppälahden rukoushuone. Seurakunta sai oman kirkkoherran vuonna 1727. Soanlahden kappeli perustettiin Leppälahden kappelin pohjalle Ruskealan kappeliksi 1830 ja erotettiin 1885 emäseurakunnaksi, johon liitettiin Impilahdesta Suojärven ja Korpiselän rukoushuonekunnat, sekä Suistamo. Harluun liitettiin Ruskealan kyliä 1920.

- Vanhin arkisto paloi 1791 Rytyn talossa, jossa kirkkoherra silloin asui. Kappalaispappilassa oli tulipalonalku 26/12 1939, vauriot vähäiset. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Ruskeala

Kylät suomeksi
Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Mähkönvaara, Matkaselkä, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä, Vahvajärvi

Kylät ruotsiksi
Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Mähkönvaara, Matkaselkä, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä, Vahvajärvi