Pyttis

Luultavasti aluksi Pernajan kappeli, mutta mainittu jo vuonna 1380 itsenäisenä seurakuntana. 1500- ja 1600-luvulla seurakuntarajoissa tapahtui useita muutoksia. Elimäki perustettiin 1650 Pyhtään anneksaksi. Turun rauhassa 1743 Pyhtää jäi Venäjän puolelle ja siitä erotetut Elimäki, Ruotsinpyhtää ja Anjalan rukoushuonekunta Ruotsin puolelle. Pyhtään saaristossa, Munapirtin saaressa on ollut rukoushuone, jolla on ollut oma saarnaajansakin.

- Viholliset ryöstivät kirkon 1500-luv. Kirkkoa vahingoitti tulipalo n. 1670, samoin kirkon kattoa 19/3 1932. Kirkon katto, joka syttyi tuleen 19/3 1932, leimahti palamaan uudelleen 25/3 s. v., eli vajaan viikon perästä, tuottamatta kuitenkaan erikoista vahinkoa. Siltakylän rukoushuone syttyi palamaan 12/3 1940 ja tuli turmeli rakennuksen sisustaa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Namn på finska
Pyhtää

Byar på finska
Ahvenkoski, Heinlahti, Hinkaböle, Hirvikoski (Österhirvikoski), Itäkirkonkylä, Itämyllykylä, Kiviniemi (Lillkuppis), Länsikirkonkylä, Länsikylä (Västerkuppis), Länsimyllykylä, Loosari, Malmi, Munapirtti, Pirttinuora, Purola, Siltakylä (Storkuppis), Tuuski

Byar på svenska
Abborfors, Heinlax, Hinkaböle, Hirvikoski (Österhirvikoski), Österkyrkoby, Österkvarnby, Stensnäs (Lillkuppis), Västerkyrkoby, Västerby (Västerkuppis), Västerkvarnby, Klåsarö, Malm, Mogenpört, Pörtnor, Svartbäck, Broby (Storkuppis), Tuskas