Pori


Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.

Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.

Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.

- Tulipalo hävitti kirkon ja kellokastarin sekä myös pappilan 28/5 1698, jälleen kaupungin palossa kellokastarin 10/6 1801. Kaupungin uudessa palossa 22/5 1852 tuhoutui kirkko sekä kellotapuli.
- Kirkonkirjojen huonosta hoidosta huomauttaa maistraatti pitämästään tutkimuksesta pöytäkirjassa 8/1 1773 toteamuksena, ettei edellisen 9 vuoden aikana ollut mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock - - - många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det - - -". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). J. W. Ruuth: Björneborgs stads historia (Helsingfors 1897) s. 398]

Ruotsinkielinen nimi
Björneborg

Naapuriseurakunnat
Ahlainen, Luvia, Noormarkku, Ulvila

Kylät suomeksi
Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaari, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviikki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Vähä-Rauma, Viasvesi, Yyteri

Kylät ruotsiksi
Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaari, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviikki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Vähä-Rauma, Viasvesi, Yyteri


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363