Piikkiö
Jo 1331 perustettu emäseurakunta. Vuosina 1640-1831 toimi Turun akatemian prebendana. Kuusiston eli Kuusiluodon kappeli perustettiin 1653 ja erotettiin 1904.
- V. 1652 oli kirkosta poissa Uusi suomalainen ja ruotsalainen käsikirja, jotka rovasti oli ottanut, kirkon vanhat inventaario- ja tilikirjat, niin ettei ollut mitään laskuja enempää kuin neljältä viimeiseltä vuodelta, jotka kirkonisäntä esitti, nekin ilman kenenkään allekirjoitusta. Isonvihan perinpohjaisesta hävityksestä oli jäänyt jäljelle vain in folio painettu raamattu, Eskil Petraeuksen painos, jotapaitsi kirkkoherralle oli ilmoituksensa mukaan kirkonkokouksessa 26/4 1723 kerrottu, että Mäenpäässä olisi kirjoitettu kirkonkirja. Mitään muuta hän ei ollut tavannut, ei edes luetteloa kirkolla ennen olleista tavaroista. Pappilassa ei ollut mitään. Kirkonkokouksessa tiedusteli kirkkoherra kirkon omaisuutta ja kirjoja, mutta kukaan ei tiennyt mitään edellisen lisäksi.
- 1835 virkaansa astunut kirkkoherra Nils Stolpe oli saanut tietoonsa, että kirkon ja pitäjän yleisiä asiakirjoja oli hajallansa eri puolilla pitäjää. Osa oli pappilassa, mutta toisia oli taloissa pitkin pitäjää. Kirkkoherra esitti, että laaditaan täydellinen luettelo kaikista yleisistä seurakunnan asiakirjoista ja pannaan kirjat kirkon arkkuun. Jokaisen, jolla näitä asiakirjoja on, olisi tuotava ne kirkkoherralle ja tähän pyysi seurakunnan velvoittavaa päätöstä. Vastaus oli: Asia ratkaistaan vastedes! Tästä saanee selvityksensä se, että kirkon arkistossa olevissa nahkaisissa kansissa, joissa on vuosiluku 1557, ei ole mitään vuosiluvun edellyttämän ajan papereita. Kun kirjat kiertelivät pitäjällä, ovat kansien väliset asiakirjat hävinneet ja vain kannet jääneet jälkelle. Kirkon hopeat säilytettiin Koroisten Ylitalossa, josta kirkkoherra toi ne kirkon kolmilukkoiseen arkkuun ja samoin keräsi eri paikoista siihen kirkolle kuuluvat velkakirjat, lahjakirjat yms.
- Ent. kappalaisen, sittemmin pitäjänapulaisen pappila paloi salaman sytyttämänä /7 1900, ainoastaan yksi edempänä ollut aitta säilyi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Ruotsinkielinen nimi
Pikis
Naapuriseurakunnat
Kaarina, Kuusisto, Lieto, Paimio, Parainen, Sauvo, Paraisten suomalainen seurakunta, Paraisten ruotsalainen seurakunta
Kylät suomeksi
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso Hepojoki, Isokartano, Joensuu, Kalainen, Kavalto, Kemperlä, Kierlä, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Niemi, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Pussila, Puurkankari, Raadelmaa, Ratsula, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Tuomola, Tuorla, Vähä Hepojoki, Vähäkylä, Villis, Viuhkala, Yltöinen
Kylät ruotsiksi
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso Hepojoki, Isokartano, Joensuu, Kalainen, Kavalto, Kemperlä, Kierlä, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Niemi, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Pussila, Puurkankari, Raadelmaa, Ratsula, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Tuomola, Tuorla, Vähä Hepojoki, Vähäkylä, Villis, Viuhkala, Yltöinen
| |