Padasjoki


Padasjoen seurakunnan historia alkaa jo katolisella ajalla ja varsinaista perustamisajankohtaa ei tunneta. Se erosi Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi noin 1465 ja oma kirkkoherra ehkä jo vuonna 1471. Kuhmoinen kuului Padasjokeen kappelina ainakin vuosina 1540-1639, minkä jälkeen se oli oma kirkkoherrakuntansa vuoteen 1741, jolloin se taas liitettiin Padasjokeen ja sitten erotettiin uudelleen vuonna 1860.

- Vapaussodassa pidettiin kirkossa hevoisia, Kristuskuva lävistettiin, sakaristossa hävitettiin n. 3000 rippileipää, sakariston lämmitysuunissa poltettiin osa kirkon arkistoa, kirkon kellarista vietiin kaikki rippiviini. Pappilan palossa 7/7 1831 tuhoutui suuri osa arkistoa: syntyneitten luettelot 1697-1738, vihittyjen 1723-38, kuolleitten 1697-1738, lastenkirja v:sta 1713. Kirkko kellotapuleineen paloi 6/4 1924 perustuksiaan myöden. Siinä tuhoutui vanhoja tilikirjoja ja kuulutuksia. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Padasjoki

Naapuriseurakunnat
Asikkala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Lammi, Luopioinen, Sysmä

Kylät suomeksi
Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijakaa, Virmaila

Kylät ruotsiksi
Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijakaa, Virmaila


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363