Närpiö

Kuulunut alkujaan Mustasaareen, mainittu pitäjänä jo vuonna 1331. Arkkipiispan anneksana 1811-84.

Seurakunnasta on erotettu:

• Lapväärtti, kappelina vuodesta 1594, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi v. 1667
• Teuva, kappeli perustettu 1694, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1795
• Korsnäs, kappeli perustettu noin 1604, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1861
• Pirttikylä, noin 1700 perustettu saarnahuonekunta, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1859
• Ylimarkku, noin 1721 perustettu saarnahuonekunta, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1871
• Kaskisten kaupunki, perustettiin 1785, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1926
• Näsbyn rukoushuonekunta, perustettu 1910
• Norrnäsin rukoushuonekunta, perustettu 1914
• Nämpnäsin rukoushuonekunta, perustettu 1925

Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin 1973 Närpiöön.

- Vanhin kirkko paloi ennen piispa Hemmingin aikaa (1339-66). Pappila paloi 1678. Isonvihan aikana kirkko kärsi paljon vaurioita ja pappila poltettiin 1714. Isonvihan aikana lukkari sai osan kirkon omaisuudesta, ja paosta palattuaan hän jätti osan saamastaan takaisin, mutta epäiltiin, ettei hän kaikkea luovuttanut. Venäläiset polttivat pappilan ja kappalaisen virkatalon 19-20/7 1808. Pappilan palossa tuhoutui vanhimpia kirjoja sekä historiakirja 1780-97. Näsbyn rukoushuone paloi 9/3 1920. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III sekä IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi
Närpes

Kylät suomeksi
Bäckby, Böle, Finnby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Kåtnäs, Klaresund, Knåpnäs, Nämpnäs, Näsby, Norrnäs, Österyttermark, Pjelax, Rangsby, Ståbacka, Tjärlax, Träskböle, Västeryttermark

Kylät ruotsiksi
Bäckby, Böle, Finnby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Kåtnäs, Klaresund, Knåpnäs, Nämpnäs, Näsby, Norrnäs, Österyttermark, Pjelax, Rangsby, Ståbacka, Tjärlax, Träskböle, Västeryttermark