Espoo


Oli pitäjänä ainakin jo 1413, seurakuntana perustettu ilmeisesti jo 1300-luvulla Kirkkonummen kappeliksi. Emäseurakunnaksi 1451. Oli yliopiston prebendana eli palkkapitäjänä 1835-73. Ainakin vuodesta 1801 on ollut pitäjänapulainen, joka virka lakkautettiin vuonna 1859.

Lokakuussa 1921 kansalaiskokouksessa päätettiin ehdottaa Albergan eli Leppävaaran irrottamista Espoosta omaksi seurakunnakseen. Hanke raukesi, kuten myös 1925 lähtenyt liike Huopalahden itsenäistymisen myötä. Vuonna 1929 Grankullan (vuodesta 1949 Kauniainen), Kilon ja Albergan asukkaat päättivät muodostaa alueelle sekä suomen- että ruotsinkielisen seurakunnan, tätä mietittiin vielä 1933 kirkolliskokouksessa ja päädyttiin ehdottamaan Grankullan kauppalan erottamista itsenäiseksi seurakunnaksi, johon itäiset asukkaat taas eivät suostuneet. Kauniaisten ruotsinkieliset kuuluivat Espoon ruotsalaiseen ja suomenkieliset suomalaiseen ja myöhemmin Kanta-Espoon seurakuntaan vuoteen 1978 saakka, jolloin seurakunta itsenäistyi ruotsin- ja suomenkielisiksi seurakunniksi.

Vuonna 1950 jaettiin Espoo kielellisellä peruteella kahteen seurakuntaan, Espoon ruotsalaiseen ja Espoon suomalaiseen seurakuntaan. Väestönlaskennassa 1950 suomenkielisiä oli 14 tuhatta ja ruotsinkielisiä 11 tuhatta, mutta seurakunnissa väki jakaantui toisin päin 8 tuhatta suomalaiseen seurakuntaan kuuluvaa ja 11,5 tuhatta ruotsalaiseen. Tapiolan puutarhakaupungin syntyminen toi painetta irtaantumiseen omaksi pitäjäkseen, vuonna 1960 suomalaisesta seurakunnasta erosi Tapiola itsenäiseksi suomalaiseksi seurakunnaksi, johon kuului Tapiola, Laajalahti, Mankkaa, Taavinkylä, Westend ja Otaniemi. Vuonna 1964 jäljelle jäänyt seurakunta jaettiin kolmia: Kanta-Espoon, Etelä-Espoon ja Leppävaaran seurakuntiin. Etelä-Espoo jakaantui sittemmin Olarin ja Espoonlahden seurakuntiin.

- Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana. Kappalaispappilassa oli tulipalonalku [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932), Täydennys VIII. Genos (1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Esbo

Naapuriseurakunnat
Helsinki, Helsingin pitäjä, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummen suomalainen seurakunta, Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta

Kylät suomeksi
Bemböle, Espoonkartano, Friisilä, Hakalehto, Henttaa, Järvenpää, Järvikylä, Karvasmäki, Kauklahti, Kilo, Kivenlahti, Kokinkylä, Koskelo, Koskenmäki, Kumpyöli, Kuninkainen, Kunnarla, Kurttila, Laajalahti, Lahnus, Lehtimäki, Lommila, Luukki, Mäkkylä, Mankkaa, Mankki, Martinkylä, Matinkylä, Muulo, Muurala, Myllykylä, Mynttilä, Nettaa, Niemelä, Nuijala, Nupuri, Nuuksio, Oittaa, Olari, Pakankylä, Pappilankylä, Perinki, Puolarmetsä, Puotinen, Pyöli, Röylä, Sepänkylä, Soukka, Suomenoja, Suurhuopalahti, Suvela, Suvimetsä, Suvisaaristo, Taavinkylä, Takkula, Vanhakartano, Vanttila, Velskola, Viispakka, Vuorela

Kylät ruotsiksi
Bemböle, Esbogård, Frisans, Hagalund, Hemtans, Träskända, Träskby, Karvasbacka, Köklax, Kilo, Stensvik, Kockby, Skrakaby, Forsbacka, Gumböle, Konungsböle, Gunnars, Kurtby, Bredvik, Lahnus, Lövkulla, Gloms, Luk, Mäkkylä, Mankans, Mankby, Mårtensby, Mattby, Mulby, Morby, Kvarnby, Myntböle, Snettans, Niemis, Klobbskog, Nupurböle, Noux, Oitans, Olarsby, Backby, Prästgårdsby, Spärrings, Bolarskog, Bodom, Bölsby, Rödskog, Smedsby, Sökö, Finno, Storhoplax, Södrik, Söderskog, Sommarö, Dåvitsby, Tackskog, Gammelgård, Fannsby, Vällskog, Kvisbacka, Urberga


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363