Akaa

Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483. Urjala oli Akaan kappelina jo keskiajalla ja erosi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1589. Kylmäkoski oli Akaan rukoushuonekuntana vuodesta 1658, tuli kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi vuonna 1897. Viialan tehtaan rukoushuone perustettiin 1905 ja erotettiin itsenäiseksi Viialan seurakunnaksi 1926. Viialaan tuli Haihunkosken, Tarpian ja Varrasniemen kylien lisäksi osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Kun Akaan kunta lakkasi olemasta 1.1.1946, perustettiin Toijalan kauppala ja osa vanhasta Akaan kunnasta siirrettiin kuuluvaksi Kylmäkosken kuntaan. Seurakunnallisesti kuitenkin tämä ns. jäännös-Akaa jäi kuulumaan Akaan seurakuntaan.

(Samassa yhteydessähän siirreettiin Akaan kunnasta alueita myös Viialaan ja Sääksmäkeen ja näillä kohdin asukkaista siirrettiin seurakunnasta toiseen ja rajat muuttuivat).

1.1.2007 yhdistettiin Kylmäkosken ja Viialan seurakunnat kuuluvaksi Akaan seurakuntaan. Samalla päivällä perustettiin uusi Akaan kaupunki, jonka muodostivat Toijala ja Viiala.

- Pappila paloi n. 1803 välillä, jolloin osa arkistoa tuhoutui. Kirkkoon tehtiin 1/6 1906 sisäänmurto, jolloin mm. kirkonkirjoja revittiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933)]

Ruotsinkielinen nimi
Akaa

Kylät suomeksi
Haanoja, Haihunkoski, Haudanniemi, Kaulo, Käyrälä, Kurisjärvi, Lontila, Mustue, Nahkiala, Pätsiniemi, Riisikkala, Sontula, Sotkia, Toijala, Varrasniemi, Viiala

Kylät ruotsiksi
Haanoja, Haihunkoski, Haudanniemi, Kaulo, Käyrälä, Kurisjärvi, Lontila, Mustue, Nahkiala, Pätsiniemi, Riisikkala, Sontula, Sotkia, Toijala, Varrasniemi, Viiala