Leivonmäki


Nykyisen Leivonmäen alueet kuuluivat keskiajalla Sysmän emäseurakuntaan ja sittemmin siitä erotettuun Hartolan kappeliin. Leivonmäen rukoushuonekunta perustettiin 1772. Hartola itsenäistyi emäseurakunnaksi 1784. Leivonmäki siirrettiin sen alaisuuteen, ja se sai kappelioikeudet 1850. Kymmenen vuotta myöhemmin Joutsa irtaantui Hartolasta ja taas leivonmäkiset liittyivät uuteen seurakuntaan. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen johdosta Leivonmäestä tuli kunta 1870. Sen seurauksena Suomen senaatti päätti 1878, että myös seurakunta voi itsenäistyä kunhan Joutsan kirkkoherra Uno Brummer ensin kuolee. Päätös astui voimaan 1880.

Leivonmäki on kuulunut 1784-1897 Porvoon hiippakuntaan, 1897-1923 Savonlinnan hiippakuntaan, 1923-1947 Tampereen hiippakuntaan ja sen jälkeen Mikkelin hiippakuntaan.

- Tuli pääsi irti pappilassa 31/12 1910 ja 1/3 1917, mutta saatiin palot sammutetuiksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]. Seurakunnan toinen 1873 valmistunut kirkko paloi korjaustöiden yhtedessä 1958.

Ruotsinkielinen nimi
Leivonmäki

Naapuriseurakunnat
Joutsa, Kangasniemi, Korpilahti, Luhanka, Toivakka

Kylät suomeksi
Etu-Ikola, Havumäki, Kivisuo, Lapinkylä, Leivonmäki, Martinkylä, Rutalahti, Selänpohja, Taka-Ikola

Kylät ruotsiksi
Etu-Ikola, Havumäki, Kivisuo, Lapinkylä, Leivonmäki, Martinkylä, Rutalahti, Selänpohja, Taka-Ikola


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363