Kuopion tuomiokirkkoseurakunta

Kuopion kaupungin saatua privilegionsa vuonna 1782 muodostettiin seurakunnasta maa- ja kaupunkiseurakunta, mikä toimi vuoteen 1899, jolloin se jaettiin kolmeksi eri seurakunnaksi: Kuopion kaupunkiseurakunnaksi (toteutui 1917), Kuopion maaseurakunnaksi ja Vehmersalmen seurakunnaksi. Kaupunkiseurakunnasta tuli 1939 Kuopion tuomiokirkkoseurakunta, jona jakamaton Kuopio oli toiminut vuosina 1850-1900.

Kuopion maalaiskunnasta liitettiin esikaupunkialueita kaupunkiin 1942 ja lopulta koko maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, lukuunottamatta Siilinjärveen liitettyjä Kehvoa, Väänälänrantaa ja Kehvonsaloa. Maaseurakunnasta tuli Kuopion Kallaveden seurakunta, josta tuli myöhemmin Kuopion seurakuntayhtymän yksi seurakunnista. Yhtymään liittyi vuonna 1973 Riistaveden seurakunta. Kuopion tuomiokirkkoseurakunnasta on irrottautunut seurakuntayhtymään sittemmin vielä Alavan (1967), Männistön (1963) ja Puijon (1979) seurakunnat.

- Vaikka kaupunki sai oman kappalaisen jo 1783, alkavat vihittyjen luettelot 1801, syntyneitten ja kuolleitten 1805. Aikaisemmat ovat Kuopion maaseurakunnan yhteydessä. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Genos 15(1944)]. Kirkonkirjat (ennen vuotta 1899) kuuluvat Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan kaupunkialueelle, jota on kutsuttu Kuopion kaupunkiseurakunnaksi.

Ruotsinkielinen nimi
Kuopio domkyrkoförsamling